Aika kylvää tulevaisuudenuskoa

Tämä hetki tulee lukeutumaan historian synkempiin – polkuja parempaan tulevaisuuteen on

Tämän päivän Twitter-syöte näyttää hyvin paljon erilaiselta kuin viime viikon alussa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkyttää laajasti ja humanitaarinen kriisi on käynnissä. Ihmiset ja yhteisöt – viralliset ja epäviralliset – ovat aktivoituneet ennenäkemättömällä tavalla sotaa vastaan, ehkä tämä on reaktio ukrainalaisten urheudesta, läntiseen demokratiaan kohdistuvasta uhasta tai siitä, että nyt sota on ”tullut iholle”.  Ehkä se on reaktio näistä kaikista. Sota on osaltaan johtanut yhtenäisyyteen sekä Euroopan Unionin sisällä, että laajemmin demokraattisten valtioiden välillä. Muuhun ei ole vaihtoehtoa.

Sota käydään nyt suhteellisen lähellä meitä. Ukrainan ja ukrainalaisten hätä on suuri ja se välittyy niin uutisten kuin sosiaalisen median syötteiden kautta. Sota painaa ihmisten rinnassa ja monet pohtivat tulevaisuutta, erityisesti nuoret. Vaikka tämä hetki tulee lukeutumaan historian synkempiin, on olemassa erilaisia polkuja tästä tulevaisuuteen. Me voimme kaikki vaikuttaa siihen, että tulevaisuus on kaikille parempi paikka elää, asua ja toimia.

Nyt jos koskaan on tarvetta paikkaperustaiselle politiikalle ja kehittämiselle

Venäjän hyökkäys on johtanut muutoksiin muun muassa siinä, miten eri puolueet suhtautuvat ilmastopolitiikkaan, energiapolitiikkaan ja turvallisuuspolitiikkaan. Tulemmeko näkemään muutosta myös siinä, miten päättäjät suhtautuvat keskittämisen politiikkaan tai maaseudun rooliin koko maan hyvinvoinnin turvaamisen kannalta? Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus on pitkälti kiinni maaseudulla sijaitsevista luonnonvaroista. Ilman kotimaista ruokaa olemme heikoilla. Jos meillä olisi vielä hajautetumpaa uusiutuvaa energiatuotantoa olisimme muutoskestävämpiä. Maaseudun rooli on keskeinen maan omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Turvallisuustilanne tulee muuttamaan niin kansallisia poliittisia linjauksia kuin kuntien ja maakuntien strategioita (ainakin itärajan tuntumassa). Se tulee vaikuttamaan myös hyvinvointialueiden strategioihin. Tai ainakin sen pitäisi. Nyt jos koskaan on tarvetta paikkaperustaiselle politiikalle ja kehittämiselle: on aika tunnistaa paikalliset voimavarat, mahdollisuudet ja tarpeet. On myös arvioitava, mitä tilanne tarkoittaa omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta (julkiset hankinnat ja investoinnit ja ruokatuotanto, energia-, vesi- ja terveydenhuolto, logistiikkaa, tiestö ja tietoliikenne) ja arviointeihin on otettava mukaan maaseutuun kohdistuvat vaikutukset.

Kansalaisyhteiskunnan rooli on keskeinen paremman tulevaisuuden tekemisessä

Ajassa uudistuva maaseutu – maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2021-2027 todetaan, että ”kestävä demokraattinen yhteiskunta tarvitsee vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, ja vahva kansalaisyhteiskunta puolestaan osallisuutta, toimijuutta ja kumppanuutta tukevaa ja mahdollistavaa julkista sektoria”. Yhteisöllisyys liittyy keskeisesti paikalliseen muutoskestävyyteen (resilienssiin) ja elinvoimaan ja sen merkitys on korostunut koronapandemian aikana sekä nyt sodan myötä. Yhteisöllisyys voi olla avointa, mutta myös ulos rajaava. Nyt on tärkeää vahvistaa avointa yhteisöllisyyttä ja yhteisölähtöistä paikallista toimintaa. Se voi osaltaan antaa sotaa pakeneville ihmisille mahdollisuuden luoda turvallisen arjen täällä Suomessa.

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (YPK) on demokratian ilmentymä, jota on edistetty pitkään maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen puolella. Myös osallistavia menetelmiä on kehitetty ja kehitetään sekä tutkitaan parhaillaan (tutkimustuloksia esitetään ja keskustelutetaan Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.!). Vahva kansalaisyhteiskunta on kuntien, hyvinvointialueiden, maakuntien ja koko Suomen valtti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä – niin maaseudulla kuin kaupungissa – on turvattava yhtä lailla kuin kansallista huoltovarmuutta.

Koronapandemia on muuttanut maailmaamme viimeiset kaksi vuotta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut sen alle viikossa. Mihin kaikkeen tilanne vaikuttaa on vielä epäselvää ja vaikka tulevaisuutta varjostaa tällä hetkellä synkkä sota toivon, että Tulevaisuuspäivänä on myös syntynyt ajatuksia ja ideoita toiveikkaasta tulevaisuudesta sekä päätöksiä, jotka ohjaavat sitä kohti.

Lue myös Euroopan maaseutuparlamentin taustatahojen (ELARDin, Preparen ja ERCAn) kannanotto

Tietoa siitä, miten voit auttaa ukrainalaisia saa sisäministeriön sivuilta. 

Tietoa siitä, miten EU tukee Ukrainaa saa Eurooppatiedotuksen sivuilta.