Älykäistä kylistä älykkäisiin kaupunkeihin – miten ”ääripäiden” välinen keskusten ketju toimii, miten älykäs alue rakentuu?

Otsikon kysymykseen haetaan vastausta aluillaan olevassa tutkimuksessa. Kohteena ovat Suomen älykkäin kylä -kilpailuun osallistuneiden kylien ”kotikunnat” ja tavoitteena on saada käsitys asiasta, josta sellaista ei nyt ole. Tutkimus on yksi niistä, joka sai rahoituksen Maaseutupolitiikan neuvoston vuoden 2018 hankehaussa.

”Älykkäillä ääripäillä” viitataan kyliin ja isoihin kaupunkeihin, jotka paistattelevat parhaillaan keskustelun ja kehittämisen parrasvaloissa. Muut keskukset sekä pienet ja keskisuuret kaupungit näyttävät putoavan väliin, samoin jäävän suurkaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan varjoon. Rooli aluepolitiikassa on nähty vähäisenä koko EU:n alueella. Tähän on syytä kiinnittää huomiota ja on kiinnitettykin, mistä tuoreimpana esimerkkinä Nordregion julkaisu The Compact City of the North (2019) (lue täältä). Silti otsikon tapaisia kiinnostavia kysymyksiä piisaa pohdittavaksi.

Älykkäästi erilaisia

Smart -keskustelussa näyttää toistuvan sama yleistys kuin julkisessa keskustelussa monesti muutenkin: kaupunki on yksi ja maaseutu on yksi. Molemmat ovat kuitenkin moninainen ja epäyhtenäinen joukko, mihin kätkeytyy myös rikkaus, paikkaperustaisuuden ymmärtäminen tai vaikka älykkään erilaisuuden (smart diversification) näkeminen älykkään erikoistumisen rinnalla (smart specialisation).

Kaupungit ja kunnat myös pärjäävät eri tavoin, kuten tiedetään. Sinnittelijöitä ja taantujia ajatellen MDI:n Pienten ja keskisuurten kaupunkien kukoistus -raporttiin (2017) on kirjattu hyvä oivallus jaettavaksi: ”fiksu paikkakunta löytää megatrendeistä ja niiden vastavirrasta menestykseensä uudet eväät” (raportti luettavissa täällä).

Kaupunki- ja maaseutupolitiikan kohtaamispaikat

Älykkään maaseudun kehittämistä ajatellen pienet ja keskisuuret kaupungit ovat keskeinen osa maaseutupolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä siinä missä kylät, kirkonkylät ja kuntakeskuksetkin. Niillä on roolinsa alueen kehityksen vetureina ja ankkuripaikkoina, joihin panostamisella vaikutetaan ympäröiviin maaseutualueisiin. Myös älykäs alue on osiensa summa; "Exploiting linkages with small towns and cities", kuuluu yksi ENRD Smart Village -teematyössä todetuista ajureistakin (lue lisää).

Kaupungeilla on keskeinen rooli kokeiltaessa uusia arjen ratkaisuja. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö muualla tehtäisi samaa samoihin arjen tarpeisiin. Siksi lähtökohtaisesti paikassa missä tahansa löydettyjä ratkaisuja pitäisi skaalata ja soveltaa erilaisten alueiden tarpeisiin. Monestikaan pyörää ei tarvitsisi keksiä uudelleen. Hyvä käytännöt kyllä kiinnostavat ja niitä esimerkiksi älykkäin kylä -kilpailun tapaisin tempauksin halutaan nostaa esille. Kilpailu itsessään on jo erinomainen esimerkki ideasta, joka on herättänyt kiinnostusta ympäri Eurooppaa.

Kilpailu innoitti tutkimaan

Suomen älykkäimmäksi kyläksi haluaa 34 kylää. Kilpailukylien 29 ”kotikunnasta” 17 on kaupunkeja ja 12 kuntia. Näistä pieniä kaupunkeja on 6 (alle 10 000 as.) ja keskisuuria 8 (10 000-50 000 as.). Maakuntiakin tuli mukana 12. Maata mukavasti kattava, monipuolinen satunnaisotos tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden kysyä mitä Smart kunnassa merkitsee – nyt kun kylä(t) kilpailuun osallistui tai osallistumisesta riippumatta – ja mihin pienet ja keskisuuret kaupungit asemoivat itsensä älykkään aluekehittämisen kentällä. Tästä lisää, kun työ etenee. Lue lisää: Suomen älykkäin kylä.

Älykäs kylä -seminaarikiertue käynnistyy Kajaanista 6.6.2019.

Muista myös Lokaali (23.-25.8.2019) ja Älykäs kylätoiminta -työpajaperjantai. Tervetuloa mukaan!

Nostekuva: @maaseutuverkosto, Contum Oy
Pääkuva: Sami Tantarimäki.