Digi-maaseutu tarvitsee nyt laaja-alaista ja vahvaa toimintaa

Alueellista yhdenvertaisuutta edistettävä

Maaseudun asukkaiden ja yritysten näkökulmasta on tärkeää, että edistetään alueellista yhdenvertaisuutta turvaamalla digitaalinen infrastruktuuri ja sen käyttöedellytykset. Kun palvelut, opiskelu tai työ eivät ole sidottuja tiettyyn paikkaan, on aktiivinen elämä ja kylien elinvoiman kehittyminen mahdollista missä tahansa.

Digitalisaatio tuo maaseudulla erityisen suuret hyödyt niin osaamisen, yritystoiminnan, turvallisuuden kehittymisessä ja palveluiden käytössä kuin myös luonnonvarojen ja muiden resurssien hyödyntämisessä.

Rakenteelliset esteet poistettava, kehitystä edistettävä

Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen muutos, palvelujen kasvavat etäisyydet sekä alueellisten erojen kasvu edellyttävät muutoksia palvelujen järjestämisessä. Sähköinen palvelutuotanto on osa ratkaisua. Mutta valokuituverkon huono alueellinen kattavuus, palvelunkäyttäjien ja palvelujen tuottajien digiosaaminen, vanhat rutiinit ja asenteet nousevat suurimmaksi esteeksi digitaalisuuden etenemiselle.

Myös julkiset palvelut siirtyvät digitaalisiksi. Tarvitaan nopeampia verkkoyhteyksiä muun muassa uusille videopohjaisille valmennus-, neuvonta- ja koulutuspalveluille osana sote-toimintaa. Sekä kuntien, yritysten, kolmannen sektorin että kansalaisten palvelujen kehittäminen vaatii nopeita yhteyksiä.

Uusien palvelujen toteuttamisen edellytyksenä on vähintään 100 Mbt/s verkkoyhteys, symmetrisyys (sama nopeus molempiin suuntiin) ja stabiilisuus (ei jaettua yhteyttä). Nämä perusehdot tulisi asettaa osaksi internetyhteyksien yleispalveluvelvoitteen tavoitenopeutta vuodelle 2023. Painopisteenä tulee olla nopeitten valokuitupohjaisten laajakaistayhteyksien rakentaminen seuraavan viiden vuoden ajan.

Valokuituinvestoinnit kannattavat, kahdella palvelujärjestelmällä toimiminen ei

Laajakaistainfrastruktuuriin ja digipalveluihin tehdyt investoinnit kannattavat. Aluetaloudelliset vaikutukset (mm. yritysten perustaminen, työllisyys ja väestönkehitys) ovat merkittävät, osoittavat useat selvitykset (mm. LUKE Suomessa ja RISE Ruotsissa).

Verkkojen rakentamisessa tulisi nopeasti saada aikaan koko maaseudun kattava valokuituverkko. Tulevassa maakunta-sote -uudistuksessa tullaan nopeasti ottamaan käyttöön runsaasti uusia sähköisiä palveluja. Ilman kattavaa valokuituverkkoa joudumme uudistuksessa toimimaan kahdella palvelujärjestelmällä: perinteinen ja digitaalisia palveluja käyttävä. Tätä lisäkustannusta ei ole huomioitu uudistusta valmistellessa.

Tähän mennessä maaseudun laajakaistainfrastruktuuria on rakennettu lähes täysin julkisen tuen (LVM & MMM) myötävaikutuksella. Näiden tukien jatkuminen myös tulevina vuosina on tärkeää. Tämä täytyy huomioida myös tulevan ohjelmakauden valmisteluun liittyvissä neuvotteluissa EU:n kanssa. Julkisten tukien lisäksi laajakaistastrategian toteutuksessa on tarpeen ottaa käyttöön uusia, innovatiivisia rahoitusmuotoja.

Tietoliikenneverkkojen puute koituu kalliiksi - 5G ei ratkaise ongelmia

Uudet langattomat 5G -yhteydet eivät maaseudun kaistatarvetta tule tyydyttämään, koska niistä puuttuu symmetrisyys ja stabiilisuus. Lisäksi 5G-yhteydet edellyttävät tukiasemia noin 200 metrin välein. Tulevia 5G-yhteyksiä on hyvin kuvattu ”katuvaloalueitten yhteyksiksi”.

Kiinteitten valokuituverkkojen tueksi tarvitaan kuitenkin myös langattomia verkkoja mobiilipalvelujen turvaamiseksi. Erityisen tärkeää olisi keskittyä maaseutualueet peittävän 4G-verkoston rakentamiseen, etenkin alueilla, joilla on vielä merkittäviä puutteita.

Lopuksi infrastruktuurin hyödyntämisen osaamisesta

Digitaalisen muutosprosessin onnistumisen kriittisiä pisteitä ovat modernien digitaalisten järjestelmien laajamittainen hyödyntäminen, jossa uudet työ- ja toimintakulttuurit sekä digitaalisuus ovat keskeinen osa palvelujen tuotteistamista. Moni yritys ja yhteisö on tällä hetkellä epävarma tai jopa tietämätön sähköisten palvelujen hyödyistä omalle toiminnalleen. Tarvitaan ”digi-osaamisen” kehittämistä, jossa keskitytään palveluntuottajien aktivoimiseen, valmennukseen sekä digitekniikan haltuunottoon. Valtakunnallisessa digitalisoinnissa on kuitenkin keskitytty lähes pelkästään laajakaistarakentamiseen, ei niinkään niiden hyötyjen kehittämiseen.

Etäopiskelu on tehokas tapa maaseudun osaamisen lisäämisessä. Sen vaikuttavuuden lisäämiseksi, teknologian lisäksi, tarvitaan etäpedagogiikan ja etäoppimisen merkittävää kehittämistä. Etäpedagogiikka mahdollistaa monimuotoisten oppimistilanteiden toteuttamisen, kuten esimerkiksi virtuaali- ja ryhmäoppimisen sekä verkosto-opiskelun. Varsin yleisesti etäopetusta toteutetaan valitettavasti yhä perinteisin kontaktiopetusmenetelmin, vaikka opetuksessa tulisi hyödyntää etäpedagogisia menetelmiä.