Hiiliviisaudesta kylän vetovoimatekijä

Globaaleista tavoitteista kylätason tekemiseen

Ilmastonmuutoksen hillinnän keinoja pohditaan usein varsin suuressa mittakaavassa. Globaalisti, valtakunnan tasolla tai maakuntatasolla päätetyt asiat ovat kuitenkin kaukana yksittäisestä kansalaisesta eivätkä välttämättä päädy osaksi tavallisen kuluttajan jokapäiväistä elämää. Siksi tarvitaan toimia, joilla tehdyt linjaukset ja saatavilla oleva tietotaito sekä tutkimus tuodaan lähemmäs yhteisöjen ja yksittäisten asukkaiden arkea.

Kylätaso on juuri sopivan kokoinen ja helposti saavutettava, joten Suomen reilut 4 000 kylää tarjoavat mainion alustan hiiliviisaille kokeiluille. Kylätoiminnan kautta maaseudun asukkaat ja toimijat pääsevät konkreettisella tavalla mukaan ilmastonmuutoksen vastaisen työn toteuttamiseen. Samalla he pääsevät vaikuttamaan itseään, elinympäristöään ja palvelujaan koskevaan suunnitteluun ja tekemiseen. Hyviä kokemuksia ja esimerkkejä kylien ilmastoviisaasta toiminnasta löytyy jo eri puolilta Suomea.

Kutsukaa kyläiltamaan ja aloittakaa asumisesta, energiasta ja liikkumisesta

Oman kylän vähähiilisen toiminnan suunnitteluun kannattaa ottaa koko kylän väki mukaan. Aloittaa voi kutsumalla koolle kyläilta ja pohtimalla ratkaisuja eri aihepiireihin liittyen.

Asuminen, energia ja liikkuminen aiheuttavat tunnetusti suuren osan hiilidioksidipäästöistä, joten niistä kannattaa aloittaa. Seuraavia kysymyksiä kannattaa pohtia yhdessä:

– Millä energialla meidän kylän talot lämmitetään ja onko kylätalon energiajärjestelmä ajan tasalla?
– Tai missä me kyläläiset käymme töissä ja millä sinne liikumme, löytyykö julkista liikennettä?
– Entäs sitten ruoka ja jätehuolto, osataanko meillä välttää ruokahävikkiä ja voisimmeko tehostaa jätteiden lajittelua?

Kun yhdessä käydään läpi isommat ja pienemmät hiilipäästöjen aiheuttajat, päästään selville nykytilanteesta ja voidaan pohtia kehittämiskohteita ja -ideoita. Hyödyllistä on kartoittaa myös kyläläisten osaamista ja sitä, mihin teemoihin mahdollisesti halutaan ja/tai tarvitaan lisätietoa tai neuvontaa.

Maailma pelastetaan pala palalta

Koko maailmaa ei voi pelastaa kerralla, eli liikkeelle on aluksi hyvä lähteä yhdellä tai korkeintaan kahdella asialla. Käynnistämällä esimerkiksi kylätalon energiaremontti, panostamalla maisema- tai vesistökohteen kunnostukseen tai organisoidaan jätteiden kimppakeräyspisteistä.

Hyvä ilmastoteko voi olla myös sellainen, joka itsessään ei vielä tuo suuria päästövähennyksiä, mutta saa kyläläiset ajattelemaan asiaa ja kenties muuttamaan omaa käyttäytymistään ilmastoviisaaseen suuntaan. Sopivaan paikkaan tehty jätetaideteos tai hävikkiruuasta valmistettu kyläpäivällinen antaa varmasti ajattelemisen aihetta.

Vaikutukset esille ja innostamaan

Pohjois-Karjalassa toteutettiin vuosina 2016 – 2019 Kohti vähähiilisiä kyliä -hanke, jossa viidentoista eri kylän kanssa suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia hiiliviisaita kokeiluja. Kylien kokeilut vaihtelivat kylätalon aurinkoenergiainvestoinneista yhteisöpuutarhoihin, kimppakyytikokeiluista vesikasvien niittoon ja jätteiden lajittelupisteistä biohiilen valmistukseen (kuva alla). Kokeilujen toteuttamisen jälkeen ne analysoitiin sekä ilmasto- että yhteisöllisten vaikutusten näkökulmasta.

Suurimmat päästövähennykset saatiin aikaan energiaratkaisuihin liittyvissä kokeiluissa. Aurinko- ja tuulienergialla voidaan korvata muuta energiantuotantoa, jolla on suuremmat kasvihuonekaasupäästöt. Liikkumiseen liittyvissä kokeiluissa on paljon potentiaalia ilmastovaikutusten vähentämiseksi, mutta ne saattavat olla haastavia toteuttaa.

Kokeiluilla oli konkreettisten päästövähennysten lisäksi runsaasti positiivisia yhteisöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Hiiliviisaat kokeilut ja jo niiden suunnittelu toi usein uudenlaista virtaa ja uusia sisältöjä kylätoimintaan. Kokeilujen toteuttaminen taas innosti mukaan sellaisia kyläläisiä, jotka eivät muuten kovin innokkaasti osallistu kylätoimintaan. Kun rakennettiin pistoaitaa jätepuusta tai vaihdettiin kylätalolle ledvaloja, mukaan ilmestyi yllättäen aivan uutta väkeä, sekä nuoria että vanhoja.

Biohiiletys isosti.

Yhdessä opitusta voimaa omaan tekemiseen

Kokeilujen toteuttamisella oli vaikutusta myös kyläläisten omaan toimintaan. Kylätalolle asennetut aurinkopaneelit tai ilmalämpöpumput toimivat esimerkkinä ja saivat monet toteuttamaan vastaavia investointeja myös kotona. Jätehuollon pohtiminen innosti asukkaita kierrättämään paremmin, yhteisöpuutarha kannusti oman kotipuutarhan kehittämiseen ja keskustelu liikenteen päästöistä sai vaihtamaan oman auton polkupyörään lyhyillä matkoilla. Yhdessä tehdyn pienen kokeilun vaikutukset siis kertaantuivat osallistujien omassa elämässä.

Julkisuus oli yksi hiiliviisaiden kokeilujen positiivisimmista tuloksista. Kaikki toteutetut kokeilut saivat runsaasti palstatilaa paikallislehdissä, osa myös maakunta- ja muissa lehdissä tai radiossa. Joidenkin kylien kokeiluihin käytiin ja käydään edelleen tutustumassa kauempaakin.

Ilmastoviisaalle toiminnalle ja ennen kaikkea konkreettisille teoille on siis tilausta. Parhaimmillaan ne tuovat ilmastohyötyjen lisäksi kylien toimintaan uutta sisältöä ja uusia toimijoita. Kylillä on hyvä mahdollisuus omalta osaltaan toimia ilmastotyön edelläkävijöinä, saada sitä kautta uutta virtaa ja positiivista julkisuutta, joka osaltaan toimii vetovoimatekijänä jopa uusien asukkaiden ja kävijöiden näkökulmasta.

Kirjoittajat ovat vuosina 2016 – 2019 Pohjois-Karjalassa toteutetun Kohti vähähiilisiä kyliä -hankkeen vetäjiä. Hankkeessa suunniteltiin, toteutettiin ja analysoitiin yhdessä viidentoista kylän kanssa erilaisia hiiliviisaista kokeiluja ja lisäksi tehtiin teemaan liittyvää neuvontaa ja tiedotusta. Lisätietoja löytyy hankkeen loppujulkaisusta tämän linkin kautta.

Kaikki kuvat: Maaseudun Sivistysliitto MSL.