Kunta kumppanuuksien kehittämisalustana
Suomalainen kunta on ollut poikkeuksellinen. Missään muualla maailmassa ei näin erikokoisten kuntien vastuulla ole ollut näin laajaa joukkoa tehtäviä. Laaja tehtävien joukko on tehnyt ja tekee edelleen kunnasta merkittävän yhteiskunnallisen toimijan: kunnan kautta kanavoidaan edelleen hyvin suuri osa yhteiskunnallisista toiminnoista.
Kuntien korostunut palvelurooli voidaan nähdä myös tämän päivän kuntien taakkana. Palveluita säännellään voimallisesti, niihin kuluu suuri määrä resursseja ja niissä kuntien itsehallinnon voidaan nähdä olevan kapeimmillaan. Ahdinko korostuu nykyisessä tilanteessa, jossa resursseja on liian vähän suhteessa tarpeisiin. Palvelurooli on myös altistanut kunnat jatkuvalle kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiselle, josta nyt käsillä oleva sote-uudistus on vain yksi esimerkki.
Palvelurooli ei kerro lähellekään koko totuutta suomalaisesta kunnasta ja sen eri olemuspuolista. Palveluiden lisäksi kunta kannattelee paikallisia identiteettejä, tukee paikallisia toimijoita ja toimii demokratia-alustana sekä paikallistalouden moottorina. Kunta on kehittämisyhteisö, jonka kapasiteetista osa on tällä hetkellä hyödyntämättä.
Kumppanuus ja osallisuus
Paikallisen kehittämisen voima syntyy siitä, miten hyvin kunnan erilaiset yhteisöt kokevat osallisuutta: halua ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin ja ratkaista ongelmia. Olennaista on se, että kunnan pitää tunnistaa olevansa moniarvoinen, moniulotteinen kokonaisuus, jonka arvo tulee siitä, että se sallii erilaiset näkemykset ja elämänvalinnat. Kunnan tehtävänä on rakentaa osallisuutta. Jotta osallisuutta voidaan lisätä, pitää olla yhteistä tekemistä. Yhteisen tekemisen kautta kunta voi toivottaa myös uuden kuntalaisen: vanhuksen, maahanmuuttajan, lapsiperheet ja nuoret mukaan rakentamaan parempaa paikkaa asua, elää ja yrittää.
Väitän, että myös kumppanuutta voidaan vahvistaa osallisuutta lisäämällä. Kumppanuudessa on olennaista nähdä monenlaisia totuuksia kunnan tulevaisuuden suunnista ja löytää erilaisille yhteisöille paikkoja toimia aktiivisesti yhteisten ongelmien ratkaisemisessa. Osallisuuteen ja kumppanuuksien kehittämiseen panostettu aika ja vaiva voi hyvin pian maksaa itsensä takaisin.
Sosiaalisten ongelmien ratkaisu, elinvoima, siisteys ja monet muut asiat kun riippuvat loppujen lopuksi paljon siitä, millaiseksi asukkaat kokevat paikkansa ja vaikutusmahdollisuutensa siellä. Ratkaisevaa on, miten he kokevat vastuuta itsestään, läheisistään ja yhteisöjensä jäsenistä.
Kumppanuus ja elinvoima
Kumppanuus voi olla kunnalle myös imagotekijä, jolla on parhaassa tapauksessa vaikutusta kunnan elinvoimatehtävään. Kunnalla on vastuu alueen elinvoimasta ja paikallistaloudesta. Talouden suotuisaa kehittymistä kunta voi imagotyön ja kumppaneihin kurottamisen lisäksi tukea maankäytön suunnittelun, teollisen toiminnan tukemisen, infrastruktuuripalveluiden, yritysneuvonnan ja rahoitusjärjestelyiden keinoin.
Tämän lisäksi on helppo nähdä kiinteä yhteys elinkeinoelämään koulutuksen, kasvatuksen ja pätevän työvoiman takaamisen kautta. Kunnalla on myös tasapainottava rooli paikallistalouden ja yhteisöllisyyden välissä. Paikallistalouden kasvu ilman kestävyyden tavoitteita voi johtaa epätasa-arvon liialliseen kasvuun, joka puolestaan heikentää paikallisyhteisön yhtenäisyyttä ja pahimmillaan vaurioittaa uusia ja orastavia kumppanuuksia.
Esimerkiksi ympäristökysymyksissä tämä voi näkyä nykyisten vallassa olevien sukupolvien ja yhteiskunnallisesti heräämässä olevien nuorempien sukupolvien välisenä vastakkainasetteluna. Kunta on hyvä alusta käydä keskustelua kestävyydestä ja kasvusta, vaikka näkökulmat voivatkin olla erilaisia.
Kohti piilevien voimavarojen hyödyntämistä
Elinvoima, yhteisöllisyys ja kumppanuus ovat käsitteitä, joiden myötä voidaan murtaa ajatus kunnasta pelkästään palvelukoneena. Samalla voidaan vahvistaa kunnan roolia yhteisöjen rakentajana, paikallisen elinvoiman edistäjänä ja yhteiskunnallisen kehityksen ja kekseliäisyyden moottorina.
Kumppanuuden edistämisen paras puoli on se, että ihmiset ja yhteisöt voidaan nostaa kehittämisen toimijoiksi ja kunnan organisaatiot voivat vetäytyä kehittämisessä taustalle, alustojen luojan ja mahdollistajan rooliin. Mahdollisuudet ovat suuret, voidaan nimittäin nähdä, että kumppanuuksissa ja yhteisöissä piilee kuntakenttämme suurin hyödyntämätön voimavara.
Kirjoittanut Jenni Airaksinen
Kirjoitus on julkaistu Maaseutuakatemian blogina 24.2.2016
Kirjoittaja on kuntatutkija ja yliopistonlehtori Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hän on tutkinut erityisesti hallinnon uudistamista, kunnan roolia yhteiskunnallisena toimijana ja kuntien ja kaupunkien johtamista. Rakastaa kaikenkokoisia kuntia, alueita ja kaupunkeja.