Maaseudulla kilpaillaan hyvistä työntekijöistä

”Nykyajan nuoret ammattilaiset valitsevat työnantajan, joka kohtelee työntekijöitään hyvin ja tarjoaa mielekkään työympäristön ja -kulttuurin,” sanoo Academic Workin Stefan Heinrichs. Tämä selviää Academic Workin toteuttamasta Young Professional Attraction Index (YPAI) -tutkimuksesta. Esimerkiksi IT-alalla on jo pitkään panostettu työnantajakuvan parantamiseen, työnantajabrändäykseen, koska kisa osaajista on kovaa. Vaikka esimerkit voivat tuntua kaukaisilta, maaseudulla ollaan samojen asioiden edessä.

Työnantajakuva ja -osaaminen osana ratkaisua

Haastattelimme Pellervon taloustutkimuksen kanssa osana Maaseudun työvoimapulan syyt ja ratkaisut -hanketta maaseudun työnantajia mm. maataloudesta, puutarha-alalta, elintarvike- ja metalliteollisuudesta Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Työnantajat nostivat työnantajakuvan ja -osaamisen merkityksen esiin yhtenä ratkaisuna tai oikeastaan osana ratkaisua maaseudun työvoimapulan selättämisessä. Tähän liittyy ylipäätänsä maaseudun maine työn tekemisen ja elämisen paikkana.

Työnantajakuvan parantaminen edistää maaseudun positiivista mainetta, työnantajaosaamisen kehittäminen edistää positiivista työnantajakuvaa. Asiat kulkevat käsi kädessä ja monen eri tahon tekemä hyvä työ tukee toinen toistaan. Työnantajakuvan parantaminen lähtee arjen tekemisestä, työnteon tukemisesta; panostamisesta perehdytykseen ja koulutukseen, työelämän pelisääntöjen noudattamisesta, henkilöstöosaamisesta, työn suunnittelusta ja työkulttuurista.

Muutos lähtee jokaisesta yhdessä ja erikseen

Kukaan ei voi jäädä niille sijoilleen voivottelemaan, että jonkun muun pitäisi tehdä jotain ja nykyajan nuorisokin on niin saamatonta. Työelämä on murroksessa ja se koskee kaikkia toimialoja. Tutkimushaastatteluissa kävi ilmi yhtenä ratkaisukeinona työvoimapulaan yhteistyö; työnantajien välillä sekä työnantajien ja kunnan (mukaan lukien paikalliset oppilaitokset) välillä. Lisäksi yksittäiset hankkeet ja projektit saivat kiitosta. Työnantajat esimerkiksi pyrkivät yhdessä rakentamaan työntekijälle urapolun alueella, yhteistyöllistämällä. Maaseudulla yhteistyö ja monipuolinen itsensä työllistäminen esimerkiksi oman tilan ulkopuolella on tuttua. Yhteistyö on merkittävä voimavara, jota voidaan hyödyntää varmasti vielä enemmänkin, esimerkiksi kausitöiden yhteisessä suunnittelussa ja työntekijöiden kiinnittymisessä alueelle.

Kunnan ja kylän vetovoimaisuuteen panostettava

Toki monelta taholta ja tilastoista kuultuna ja nähtynä voidaan todeta tämänkin jälkeen, että vaikka rekrytointi- ja muut työnantajataidot lisääntyvät, sopivia hakijoita vain ei ole. Työllisyyttä tulee sujuvoittaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman saantia helpottamalla ja tekemällä osa-aikaisen ja keikkatyön vastaanottamisesta kannustavampaa huomioiden muun muassa sosiaaliturva ja kevytyrittäjyyden mahdollisuudet.

Kunnan ja kylän vetovoimaisuuteen pitää panostaa, jotta maalle työllistyvien tekijöiden puolisot työllistyvät ja kotiutuvat, perheen muita palveluita unohtamatta. Maaseudun ammatteihin ja työtehtäviin on oltava saatavilla joustavia koulutusmalleja, jotka vastaavat aitoihin tarpeisiin. Työllistymiseen liittyvät tuet tulee kohdistaa siihen, mikä auttaa kutakin työntekijää ja työnantajaa.

Maaseudun työllisyys ja elinvoimaisuus on monisyinen asia ja monen asian summa. Maaseutu kiinnostaa yhä enemmän niin luontokohteena kuin asuinpaikkanakin. Olemmeko valmiita vastaamaan tähän ja tarjoamaan ajanmukaisia mahdollisuuksia maaseudulla elämiseen?

Lähteet:

Nämä työnantajat vetävät nuoria suomalaisia: Kymmenen kärjessä teknologiajättejä ja kotimaisia tulokkaita – vastuullisuus nousi tärkeimpien kriteerien joukkoon. 2019. Kauppalehti, julkaistu 1.10.2019

Maaseudun työvoimapulan syyt ja ratkaisut -hankkeen tutkimusosio.