Maaseutujen kestävät aluetaloudet tutkimuskohteena

Elokuinen Etelä-Karjala keräsi maaseutututkijat tapaamaan, ja alkutalven pimeys houkutteli meidät muistelemaan valoisia päiviä Lappeenrannassa. Maaseutututkijatapaamisessa kokoontuvat vuosittain maaseudun ajankohtaisten asioiden parissa työskentelevät tutkijat ja kehittäjät. Monimuotoinen ja hyvinvoiva maaseutu tarvitsee monipuolista asiantuntijuutta taakseen. Oli virkistävää tavata jälleen tämä innokas tutkijajoukko.

Aluetalouksia tarkastellaan monipuolisesti

Tapaamisen ohjelma sisälsi työryhmiä, joista yhdessä tutkijat esittelivät tuoreita havaintojaan kestävistä aluetalouksista. Siirtymä kestävyyteen vaikuttaa väistämättä myös maaseutualueiden talouksiin. Mitä vaikutukset tarkoittavat ja edellyttävät? Tähän tutkijat vastasivat esityksissään.

Kestävät aluetaloudet -työryhmässä asiantuntijat esittelivät viisi avausta aluetalouksien ymmärtämiseen: 

• Tiedon jalkauttamisella kohti vihreää siirtymää (lisätietoja grudeproject.eu-hankesivustolla)
• Suomen seutukuntien resilienssi ja teollinen elinvoima älykkään erikoistumisen indikaattorien valossa (tutkimusraportti utupub.fi-sivustolla)
• Kumppanuusverkostolla alueellista vaikuttavuutta (tutkimusraportti helsinki.fi-sivustolla)
• Maaseudun luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot ja oikeudenmukainen kestävyysmurros (lisätietoja luke.fi-sivustolla)
• Työ ja yrittäjyys kestävyyssiirtymää toteuttavissa aluetalouksissa (lisätietoja helsinki.fi-sivustolla).

Esityksiä yhdisti aluetaloudellisen näkökulman lisäksi kestävyysajattelu – olihan tapaamisen teemana kestävät paikallisyhteisöt. Miten muuttuva maaseutu, haasteineen ja mahdollisuuksineen, sopeutuu muutoksiin aluetaloudellisesti kestävästi? Työryhmän esitykset osoittivat, että näkökulmia aiheeseen on monia.

Kestävyysmurros edellyttää tietoa ja keskustelua oikeudenmukaisuudesta

Aluetalouksiin kohdistuvien vaikutusten hahmottaminen auttaa päätöksenteossa. Tiedon jakaminen onkin tärkeää. Tähän tehtävään on tarttunut GRUDE – Green Rural Economy -tiedonvälityshanke. Se on nostanut esiin parhaita käytänteitä ja jakanut tietoa vihreästä taloudesta etenkin kuntapäättäjille. Tietotasoa vihreän siirtymän tarpeesta ja seurauksista on yhä kohotettava, ja se edellyttää alueiden erityispiirteet huomioivia käytännönläheisiä esimerkkejä. Tällaista aineistoa onkin nyt löydettävissä hankkeen sivustolta.

Muutos kohti kestävyyttä vaikuttaa vaihtelevasti. KOKOMAA-hanke keskittyy kysymykseen, mitä oikeudenmukainen kestävyysmurros tarkoittaa. Tarkastelun kohteena ovat maaseutujen elinkeinot, jotka hyödyntävät luonnonvaroja. Maaseutujen ja kaupunkien välille voi syntyä jännitteitä, jos kestävyysmurrokseen tähtäävien politiikkojen koetaan olevan epäreiluja. Siirtymä voidaan toteuttaa myös tavalla, jossa maaseutujen toimijat ovat arvostettuja murroksen toteuttajia eivätkä vain sääntelyn kohteita. Tähän keskusteluun hanke tarjoaa tuoreita näkemyksiä.

TUUMA-verkosto tukee keskustelua aluetalouksista

Kestävät aluetaloudet -työryhmä sisältyy TUUMA-verkostohankeen toimintaan. Verkosto keskittyy uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistamiseen maaseutualueilla osana kestävyyssiirtymää. Aluetaloudet ovat yksi TUUMAn teemoista; aluetaloudellisten vaikutusten ymmärtäminen auttaa tunnistamaan maaseudun elinvoimaa vahvistavia tekijöitä.

TUUMA-verkostossa kokoamme tietoa aluetaloudellisista vaikutuksista sekä nostamme esiin tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi tuomme yhteen tutkijoita ja päätöksentekijöitä tunnistaaksemme teemoja, joiden tutkimusta ja huomiointia on tarpeen lisätä. Tervetuloa osallistumaan TUUMAan!

Lisätietoja

• MUA2022-tapaaminen mua.fi-sivustolla (sisältää mm. esitysten diasarjoja ja tiivistelmiä)
• TUUMA-verkosto maaseutupolitiikka.fi-sivustolla