Nuorten yrittäjyys ei kaipaa lavasteita vaan näyttämöesityksiä
Perinteiset yrittäjyyspolitiikan keinot kohentavat yrittäjyyden näyttämön lavasteita: verotusta, rahoitusta, byrokratiaa, toimitiloja ja tontteja, sosiaaliturvaa, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan näillä on marginaalinen vaikutus nuorten yrittäjäaktiivisuuden edistämisessä. Nuoria puhuttelevat omakohtaisuus, kokemuksellisuus ja vuorovaikutus. Nuorten yrittäjyyspolitiikan ytimessä pitääkin olla näyttämön valokeilassa oleva nuori ihminen eivätkä näyttämön lavasteet.
Yrittäjyys kiinnostaa nuoria. Useissa tutkimuksissa 15-30 % työelämään siirtymässä olevista tai hiljattain siirtyneistä 18-30-vuotiaista nuorista unelmoi yrittäjyydestä. Toteuma on kuitenkin selvästi unelmaa pienempi, sillä vain noin 4 % ikäryhmän työllisistä on yrittäjiä.
Nuorten yrittäjyyspolut -hankkeessa (NUPO) selvitettiin vaikuttavia keinoja nuorten yrittäjäaktiivisuuden edistämiseksi. Tutkimus perustuu useisiin eri aineistoihin: tilastoihin, nuorille (2.179 vastausta) ja kunnille (201 vastausta) tehtyihin kyselyihin, haastatteluihin (61 henkilöä) ja kahteen arviointityöpajaan (40 osallistujaa).
Henkilö yrittäjyyspolitiikan keskiöön
Yrittäjyys tarkoittaa sitoutumista tulevaisuuspolkuun, jonka päätepiste ei ole näkyvissä. Yrittäjän toisessa kädessä ovat yrittäjyyden hedelmät: itsenäisyys, vapaus, merkityksellisyys, taloudellinen tulos. Toisessa kädessä ovat yrittäjyyden lunnaat: riski, epävarmuus, yhteiskunnan asettamat velvoitteet. Työelämään siirtymässä olevilla tai hiljattain siirtyneillä nuorilla on varttuneempia suppeampi kokemuspohja näiden kahden keskinäiseen punnitsemiseen.
Yrittäjyyden edistämisen vaikuttavat keinot ovatkin nuorilla erilaisia kuin varttuneilla. Tutkimuksessa vaikuttaviksi keinoiksi osoittautuivat nuoria omakohtaisesti koskettavat ja puhuttelevat, kokemukselliset ja vuorovaikutteiset keinot. Tällaisia ovat muun muassa yrittäjävalmiuksia vahvistava yrittäjyyskasvatus ja -koulutus kullekin asteelle sopivalla tavalla toteutettuna, esimerkkejä tarjoava viestintä, pääsy tietoa ja tukea tarjoaviin verkostoihin sekä tutustumis- ja kokeilumahdollisuus. Nuorilla ei ole yleensä pääomia, joten myös alkuvaiheen tuella on vaikuttavuutta.
Monilla perinteisen yrittäjyyspolitiikan keskeisillä keinoilla ei sen sijaan katsottu olevan merkittävää vaikutusta nuorten yrittäjyyspolulle lähtemiseen ja sillä etenemiseen. Tällaisia ovat muun muassa verotus, rahoitus, byrokratia, toimitilat, julkiset hankinnat, sosiaaliturva ja infrastruktuuri. Toki esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvassa on paljon parannettavia yksittäisissä asioissa. Yleisesti nämä yrittäjyyden puitetekijät ovat kuitenkin joko melko hyvässä kunnossa tai sitten ne eivät ole yleisellä tasolla kriittisiä nuorten yrittäjyydessä.
Nuorille oma politiikka- ja toimenpideohjelma
Perinteiset yrittäjyyspolitiikan keinot ovat osin tehottomia nuorten yrittäjyyden edistämisessä. Nuoret tarvitsevat ja ansaitsevat oman yrittäjyysohjelman, jossa heidän asiansa nostetaan keskiöön. Tämän ohjelman toimet tulee rakentaa tukemaan nuoren ihmisen halua, kykyä ja mahdollisuutta toimia ja menestyä yrittäjänä. Kyse on nimenomaan kohdennetusta lisäpanostuksesta ja -ponnistuksesta, sillä yrittäjyyden puitetekijöitä voidaan edistää yleisellä yrittäjyyspolitiikalla.
Jo tällä hetkellä on olemassa monia vaikuttavia toimia ja toimintatapoja, joita voidaan vahvistaa tai laajentaa. Tällaisia ovat muun muassa 4H-yrittäjyys, NY-yrittäjyys, yrityskylä-konsepti sekä erilaiset oppilaitos- ja tiimiyritykset. Yhteiskunnan instituutioille tulee tehdä ”terveystarkastus”, jotta sekä kovat instituutiot (mm. lait, säädökset ja ohjeet) että pehmeät instituutiot (mm. arvot, asenteet ja sosiaaliset normit) ovat yrittäjyydelle sallivia ja suotuisia. Näissä on myös alueellisia eroja, minkä vuoksi toimenpiteiden tarve vaihtelee aluetyyppien välillä. Esimerkiksi kannustavaa ja positiivista ilmapiiriä kaivataan erityisesti maaseutualueilla, kun taas tutustumis- ja kokeilumahdollisuutta kaivataan erityisesti kaupungeissa.
Yrittäjyys on motivaatioperustan, kyvykkyyden, toimintamahdollisuuksien ja toiminnan sisällön suhteen erittäin monimuotoinen ilmiö. Keskiarvoistaminen väistämättä latistaa tätä kirjoa ja hankaloittaa vaikuttavien politiikka- ja edistämiskeinojen muotoilua. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että nuorten asiaan ei paneuduta ja siihen ei panosteta.
Hankkeen materiaalit löytyvät nettisivuilta www.yrittajyyspolut.fi, raportti Turun yliopiston julkaisupalvelusta https://www.utupub.fi/handle/1... ja suullinen selitys tuloksista YouTube-kanavalta