OECD:n maaseutukonferenssista tiekartta maaseudun muutoskestävyyden vahvistamiseksi

Viimeaikaiset shokit, koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, vaikuttavat OECD:n maaseutualueisiin. Sota on horjuttanut globaalia taloutta ja koronapandemian jälkeistä talouden elpymistä, vahvistanut inflaatiota, häirinnyt jakeluketjuja sekä lisännyt huolta ruuan ja energian riittävyydestä. Samaan aikaan maaseutualueisiin vaikuttavat vihreä- ja digitaalinen siirtymä, ikääntyminen, muuttoliike, väestön väheneminen, kaupungistuminen ja globalisaatio. Nämä megatrendit tuovat sekä mahdollisuuksia ja haasteita. Muutokset ja shokit vaikuttavat maaseutuyhteisöihin ja asukkaisiin. Tarvitaan kunnianhimoisia politiikkatoimia niiden vaikutuksiin vastaamiseksi ja muutoskestävyyden rakentamiseksi.

Maaseudun tarina ei ole itkuvirsi vaan hyödyntämättömien mahdollisuuksien sinfonia

Irlannin pääministeri Micheál Martin korosti tarvetta siirtyä pois sympatiaan ja solidaarisuuteen pohjautuvasta maaseudun kehittämisestä kohti mahdollisuuksia ja tulevaisuudenuskoa korostavaa kehittämistä merkityksellisen ja käytännönläheisen tuen kautta. Hän painotti puheenvuorossaan demokratian merkitystä yhteiskunnan kriisinkestävyydelle sekä elinvoimaisen maaseudun laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Pääministeri totesi, että julkisen vallan tehtävä on huolehtia siitä, että kaikilla on edellytykset innovaatiotoimintaan.

Irlannin maaseudun ja yhteisöjen kehittämisen ministeri Heather Humphreys totesi, että maaseutuyhteisöissä haasteet ovat monin paikoin samanlaisia. Mahdollisuudet ovat moninaisia, ja niiden eteen tulee tehdä yhteistyötä, jotta maaseuduille voidaan luoda parempi tulevaisuus. Ministeri painotti maaseudun tarinan ajantasaistamisen tärkeyttä ja fokuksen siirtämistä negatiivisesta positiiviseen. Ministeri Humphreysin mukaan maaseudun kehittäminen on jaettu vastuu. Maaseutu- ja kaupunkialueet ovat riippuvaisia toisistaan.

OECD:n yrittäjyyden, pk-yritysten, alueiden ja kaupunkien keskuksen päällikkö Lamia Kamal-Chaoui totesi, että koko yhteiskunta tukeutuu maaseutualueiden ruokaan, energiaan ja hiilinieluihin. Digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta yli 40 prosentilta maaseudun kotitalouksista puuttuu huippunopea laajakaistayhteys. Kamal-Chaoi korosti, että on korkea aika kuroa yhteen digitalisaatioon liittyvä kuilu kaupunkien ja maaseutualueiden välillä.

EU:n komission edustajat nostivat puheenvuoroissaan esille EU:n pitkän aikavälin maaseutuvision ja siihen kytkeytyvän maaseutusopimuksen (Rural Pact) ja korostivat, että EU ei selviä kriisien nykymaailmassa ilman elinvoimaisia maaseutualueita. EU-komission edustajat kannustivat puheenvuoroissa jäsenvaltioita hyödyntämään mekanismeja, joilla voidaan vastata maaseutualueiden erityisiin tarpeisiin sekä vahvistaa niiden mahdollisuuksia.

Korkean tason paneeli nosti esiin lukuisia haasteita ja mahdollisuuksia, joita maaseudulla on. Näkökulmana oli kuitenkin haasteiden kääntäminen mahdollisuuksiksi. Haasteista nostettiin esiin mm. väestön väheneminen ja ikääntyminen, nuorten poismuutto, digitaalinen kuilu, epätasa-arvoisuus, osaamisvaje sekä ilmastonmuutos vaikutuksineen. Mahdollisuuksia nähtiin ennen kaikkea innovaatioissa, osaamisen vahvistamisessa, osallistavissa toimintatavoissa ja paikallisessa kehittämisessä. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, päätösten tulee pohjata siihen. Paikkaperustainen politiikka ja maaseutuvaikutusten arviointi tarvitsevat perustakseen tietoa.

Ketään ei jätetä ja kaikki mukaan yhteistyöhön!

Pääministeri Martin totesi, että Irlannin hallitus tulee varmistamaan, että ketään ei jätetä. Tässä yhteydessä osallisuuden ja kuuluvuuden kokemuksen lisääminen on keskiössä. Myös ministeri Humpreys korosti ”Ketään ei jätetä!” -periaatteen toteuttamisen tärkeyttä ja tarvetta muuttaa julki-sen hallinnon toimintaa ja rakenteita tukemaan myös maaseutualueiden toimijoita.

Maaseutuyhteisöjen kehittämiseen tarvitaan niin asukkaita kuin toimijoita eri sektoreilta: järjestöistä, yrityksistä, hallinnosta. Paikalliset kumppanuudet voivat synnyttää tehokkaita ja toimivia ratkaisuja. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen on osoittautunut toimivaksi tavaksi; Leader-toimintatapaa on hyödynnetty kehittämistyössä jo yli 30 vuoden ajan. Paikalliseen kehittämiseen tarvitaan monipuolisia rahoitusmalleja.

Euroopan maaseutuparlamentti on erinomainen alusta tuoda maaseudun ääntä kuuluviin sekä jakaa kokemuksia. Parlamentin syyskuussa 2022 antama deklaraatio on vahva viesti kansalaisyhteiskunnalta. Politiikkojen tulee pohjata keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen, ja niiden tulee olla yhdessä luotuja ja toimeenpantuja. Peruslähtökohtia ovat yhteiset tarkoitusperät, keskinäinen arvostus sekä jaetut hyödyt. Yhteisöllisyyden tunne on keskeinen.

Maaseutualueille soveltuvalle innovaatiopolitiikalle on tilausta

Ministeri Humphreys totesi, että lahjakkuus on maailmassa jakautunut kaikkialle, mutta kaikilla ei ole tasapuolisia mahdollisuuksia innovaatioihin. Tasapuolisten innovaatio- ja myös elinkeinomahdollisuuksien eteen on tehtävä määrätietoisesti työtä niin politiikan kuin hallinnon puolella.

Osana maaseudun digitalisaation edistämistä ja laajemmin yhteiskunnallista koronapandemian jälkeistä mahdollisuuksien tasapuolista kehittämistä on Irlannissa luotu kansallinen etä[työn ja yrittäjyyden]hubien verkosto (The National Hub Network). Taustalla on Irlannin hallituksen linjaukset, johon liittyy myös etätyönteon oikeuteen liittyvä lainsäädäntö (Right to Request Remote Working). Hubien verkosto on osa alueellista ekosysteemiä, joka vahvistaa paikallistaloutta. Hubit toimivat paikallisten startup-yritysten ja vakiintuneiden yritysten kasvupaikkoina ja luovat mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiselle. Ne lisäävät poikkihallinnollista ja sektorit ylittävää yhteistyötä sekä verkostoitumista. Samalla ne luovat mahdollisuuksia ihmisille edistää omaa uraa myös suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella. Etähubien kansallista verkostoa edistetään Department of Enterprise, Trade and Employment (vrt. työ- ja elinkeinoministeriö) ja Enterprise Irelandin (vrt. Business Finland) ohjauksella.

OECD:n Enhancing Innovations in rural regions -aloitteen tavoitteena on innovaatiopotentiaalin ja hyvinvoinnin lisääminen maaseutualueilla. OECD julkaisi konferenssissa kaksi raporttia innovaatioiden edistämisestä maaseutualueilla. Toinen raporteista (Unlocking Rural Innovation) käsittelee innovaatiopolitiikkaa ja -järjestelmää maaseutunäkökulmasta. Raportissa todetaan, että maaseutualueille huonosti määritellyt innovaatiojärjestelmät ja –politiikat sivuuttavat maaseutualueilla olemassa olevan kasvupotentiaalin ja painottaa innovaatio-, koulutus-, ja kasvupolitiikan maaseutuvaikutusten arviointia. Toinen raportti on tapaustutkimus Sveitsistä (Enhancing Innovation in Rural Regions of Switzerland).

Oppeja eri puolilta maailmaa

Konferenssin teemaseminaareissa kuultiin mielenkiintoisia ja inspiroivia esimerkkejä eri OECD-maissa tehtävästä kehittämistyöstä. Myös Suomi oli teemaseminaareissa vahvasti esillä. Teema-seminaarien sisältöä on avattu tarkemmin liitteessä.

Beyond Recovery: Remote Work and Opportunities for Rural Communities -työpajassa kuultiin OECD:n ja Nordregion etätyöhön liittyviä tutkimustuloksia sekä kuultiin esimerkkejä Kanadasta, Suomesta ja Irlannista. OECD:n mukaan hybridityö lisää tuottavuutta 5 %. Pandemian vaikutuksesta etätyö kolminkertaistui kaupungeissa ja kasvoi 70 % maaseutualueilla. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat vielä epävarmoja. Nordregio julkaisi 20.9.2022 raportin Local and regional experiences of remote work and multilocality. Sen mukaan etätyö on tullut jäädäkseen, mutta se ei ole mahdollista kaikille eikä kaikkina aikoina. Tutkimusprofessori ja maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeri Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi etätyöstä ja monipaikkaisuudesta Suomessa.

Innovative Ways to Deliver Education and Skills Training in Rural Areas -työpajassa käsiteltiin tapoja edistää korkealaatuista opetusta maaseutualueilla. Kaikista maista kuulluissa puheenvuoroissa toistuivat haasteet, joita on seurannut maaseutualueiden demografisista muutoksista. Kaikilla esimerkkialueilla koettiin väestön vähenemistä, ikääntymistä, ja monilla alueilla myös syntyvyyden merkittävää vähenemistä. Kaikki nämä tekijät asettavat suuria haasteita opetuksen tarjoamisessa. Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström esitteli Suomessa tehtyjä ja tehtäviä kokeiluhankkeita, Koulutus Palveluna (KOPA) (päättynyt), ja käynnistyvää verkostoperuskouluhanketta.

Strategies to Empower, Attract and Keep Youth in Rural Areas -työpajan aiheena oli nuorten kuuleminen maaseudulla sekä nuorten motivaatiot jäädä tai muuttaa pois maaseutualueilta. Työpajassa kuultiin mielenkiintoisia, käytännönläheisiä esimerkkejä Suomesta ja Ruotsista. Nuorisoaktivaattori Anu Suotula kertoi Nuorisoleader-toiminnasta ja Leader Keskipiste ry:ssä tehdystä nuoria laaja-alaisesti osallistavasta strategiatyöstä.

Tiekartta vahvistamaan maaseudun muutoskestävyyttä ja vastaamaan globaaleihin haasteisiin

Konferenssin loppuhuipennuksena julkaistiin Cavan-OECD Roadmap on Strengthening Rural Resilience against Global Challenges. Tiekartta painottaa maaseutualueiden valtavaa potentiaalia uusiutuvassa energiassa, digitaalisessa taloudessa sekä uusien teknologioiden merkitystä globaaleihin shokkeihin vastaamisessa. Tiekartta nostaa esiin toimia koskien maaseutualueiden innovaatioperustaisia mahdollisuuksia, vihreää siirtymää, digitalisaation mahdollisuuksia, energiakriisiin vastaamista ja resilienssin vahvistamista, demografiseen muutokseen sopeutumista sekä yhteenkuuluvuuden lisäämistä.

Lisäksi tiekartassa on kuusi poikkileikkaavaa teemaa, jotka käsittelevät yhtenäisten toiminnallisten maaseutualueiden määrittelemistä, maaseutualueiden resilienssin arviointikehyksen luomista, OECD:n maaseutupolitiikan periaatteiden toimeenpanon edistämistä, dialogin vahvistamista maaseutuyhteisöjen, sitoutuneiden kansalaisten ja OECD:n maaseututyöryhmän kesken, yhteistyön vahvistamista OECD:n aluekehityskomitean ja muiden komiteoiden kesken sekä kansainvälisen yhteistyön syventämistä.

OECD:n apulaispääsihteeri Yoshiki Takeuchi kiteytti konferenssin päätösosiossa, että tiekartan viitoittamaa tietä tulee kulkea yhdessä maaseutuyhteisöjen kanssa. OECD jatkaa yhdessä hallitusten kanssa työtä oikeanlaisten politiikkojen luomiseksi, jotka mahdollistavat maaseutualueiden menestyksen. Tiekartta auttaa priorisoimaan politiikkoja, jotka edistävät fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta, innovaatioita, digitaalista ja elinikäistä oppimista sekä laadukkaita julkisia palveluita.

Konferenssi kokosi noin 500 maaseutuasioiden parissa toimivaa asiantuntijaa 30 eri maasta. Lisätietoa konferenssista: OECD:n maaseudun kehittämisen konferenssin nettisivuilta.

Osa Suomen delegaatiosta (vasemmalta oikealle): erityisasiantuntija Auli Sihvola, MMM, erityisasiantuntija ja maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeri Hanna-Mari Kuhmonen, TEM, erityisasiantuntija Mari Sjöström, Kuntaliitto, nuorisoaktivaattori Anu Suotula, Leader Keskipiste ry, neuvotteleva virkamies ja maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Antonia Husberg, MMM, toiminnanjohtaja Petri Rinne Leader Joutsentenreitti ry ja suunnittelija Maria McPartlin, MMM. Tutkimusprofessori ja maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteeri Hilkka Vihinen, LUKE, puuttuu kuvasta.