Poimintoja ja pohdintaa Selkämeren tuolta puolen

Digitaalinen kyläkauppa on vähentänyt liikkumista

Värnamo on 34 000 asukkaan kunta, jonka strategisina tavoitteina voidaan kiteyttää kolmeen asiasanaan: kestävyys, vetovoimaisuus ja kasvu. Kasvu ja vetovoima pohjautuvat kunnan sijaintiin E4:n ja valtatien 27 solmukohdassa. Hyvä sijainti tarjoaa hyvät puitteet elinkeinojen kehittämiselle koko kunnan alueella. Lapsia riittää maaseudun lähikouluissa ja kyläkaupan asiakaskunnassa on uusiakin asukkaita. Silti palvelujen järjestäminen ja tuottaminen vaativat täälläkin tahtoa ja tukea.

Gällarydin kylässä toimii digitaalinen kyläkauppa, joka pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Ruoka tilataan 23 km päässä sijaitsevan kaupan nettivalikoimasta ja haetaan kylälle kerran viikossa. Numeroidut kassit – noin 80 yhdessä toimituksessa – toimitetaan niin, että kylmäketju säilyy alusta loppuun. Kylmävaunun investointi, sähköt, matkaan kuluvat kustannukset sekä tilan vuokra katetaan itse. Palvelun selvitykseen saatiin Leader-tukea, mutta varsinaisen toiminnan toteuttamiseksi ja investointien mahdollistamiseksi saatiin tukea yksityiseltä säätiöltä, joka kanavoitui kirkon kautta. Ilman sitä digitaalisen kyläkaupan toiminta ei olisi mahdollista. Toiminta on vähentänyt kylältä eri taajamiin kohdistuvaa henkilöliikennettä ja lisännyt sosiaalista kanssakäymistä.

Maaseutudialogeista lisää elinvoimaa koko kuntaan

Siirrytään bussilla Forshedan kylään. Täällä ja 15 muussa kylässä kunta järjestää joka maaseutudialogin joka neljäs vuosi. Dialogiprosessi toimii neljän vuoden sykleissä niin, että yhden vuoden aikana dialogeja järjestetään neljässä kylässä. Sykli toistuu ja on vakiintunut osa kunnan päätöksentekoprosessia ja toimintaa. Prosessiin kuuluu, että kunta lähettää kylille kyselyn, joka pohjautuu yhdessä laadittuun kuntastrategiaan. Varsinaisiin keskusteluihin osallistuvat kunnan viranhaltijoita ja päättäjiä, jotka vastaavat asioista, joita on kyselyn vastauksissa kylien asukkaiden puolelta nostettu esille. Maaseutudialogin prosessiin kuuluvat seuraavat askeleet: 

• Kylän asukkaat vastaavat kyselyyn siitä, mistä he haluavat maaseutudialogissa puhua.
• Kyselylomakkeessa annettujen vastausten pohjalta eri viranhaltijat osallistuvat varsinaiseen maaseutudialogiin yhdessä kunnanhallituksen puheenjohtajan ja muiden kuntavaltuutettujen kanssa.
• Työryhmä/-iä perustetaan heti (samana iltana samassa tilaisuudessa) niiden aiheiden ympärille, joita on priorisoitu. Työryhmiin osallistuu kylän asukkaat ja viranhaltijat.
• Kunnassa toimiva työryhmä seuraa ja päättää toimista, kylävuoroista, varojen jaosta ja parannusehdotuksista.
• Kevään aikana kokoontuu kaikkien kylien edustajista koostuva maaseutuneuvosto, jossa käydään vuoropuhelua.

Mitä konkreettista dialogeista syntyy? 

Dialogin pohjalta esille tulleiden asioiden edistämisestä sovitaan yhdessä. Näkemys on oltava siitä, mitä asioita viedään eteenpäin – ja toisaalta myös siitä, mitä ei viedä eteenpäin. Takaisinkytkentä tapahtuu viimeistään neljän vuoden päästä ja sinä aikana ehtii tapahtua ”ihmeitä”. On mm. perustettu 50 ha ulkoilualueita ja rakennettu useita kilometrejä pitkiä ja eri kyliä yhteen linkittäviä kävelyreittejä, laajenevat hevosurheilu- ja maastopyöräilyreitistöt sekä useita ulkoliikuntapaikkoja.

Värnamon kunta vakinaistanut koordinaattorin tehtävän, joka vastaa dialogeissa esiin tulleiden asioiden edistämisestä yhdessä asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Omien sanojensa mukaan koordinaattorin tehtävänä on ”tuoda yhteen paikalliset tulisielut ja luoda edellytykset asioiden toteuttamiselle”. Tehtävä on sijoitettu vapaa-ajan toimen alle. Käytännössä koordinaattori jatkaa dialogia kylien järjestöjen kanssa ja tuo yhteen toimijat, joiden avulla asia voidaan toteuttaa. Hän vastaa projektisuunnitelmien ja rahoitushakemusten laatimisesta sekä hoitaa projektien hallinnoinnin. Kunta budjetoi mm. omarahoitusosuuksia varten vuosittain noin 290 000 euroa. Lisäksi omarahoitusosuus koostuu talkootunneista, joiden arvo on laskettu olevan noin 20 euroa tunnilta. Rahoitusta pystytään hakemaan monista erilaisista rahoituslähteistä. Näin kuntaan on saatu investointi- ja kehittämishankkeisiin moninkertaisesti oma budjetoitu rahamäärä ja lisää elinvoimaa sekä yhteisöllisyyttä.

Asukkaiden osallistaminen projektisuunnitteluun on tärkeää ja se, että kohteet ovat esteettisesti kauniita ja, että ne koetaan turvallisiksi. Kunnan puolelta todetaan, että sukupuolinäkökulman huomioiminen ja tunnistaminen osana suunnittelua on tärkeää ja, että tässä on kunnalla opettelemista. Tyttöjen ja nuorten naisten osallistaminen ja kuuleminen nähdään tärkeänä ja todetaan, että tarpeet ja toiveet voivat olla hyvinkin erilaisia. Suunnittelun kautta halutaan luoda kaikille mahdollisuuksia kokeilla erilaisia asioita ja nyt on lähdetty suunnittelemaan erilaisia tiloja tilojen sisälle, esimerkiksi hevosreitistön keskellä sijaitsevalle kukkulalle rakennetaan laavu, eräiden uimarantojen yhteyteen rakennetaan muita urheilupaikkoja ja ulkoilualueille esim. yogalaitureita. Kerrotaan, että myös kuntakeskuksen välittömään läheisyyteen on kehitetty ulkoilualue, joka on pienoismalli kunnan pohjoisosassa sijaitsevasta kansallispuistosta Store Mossesta. Tavoitteena on opastaa ja houkutella keskustan asukkaita tutustumaan ulkoiluun ja sen mahdollisuuksiin. On luotu turvallinen ympäristö luonnossa liikkumiselle ja portti sille, että yhä useampi ihminen osaa ja uskaltautuu luontoon.

Jos haluat tutustua esimerkkeihin siitä, mihin maaseutudialogit ovat johtaneet katso Värnamon kunnan ylläpitämää karttasivustoa (ns. tarinakartta). Sivuston eri väliselaimilla näet kunnan eri maaseutualueilla toteutettuja kehittämistoimia. Huom. kartta ei ole kaikilta osin päivitetty.

Kunnan oma maaseutudialogi ei ratkaise kaikkia ongelmia 

Hörlen kylässä ongelmaksi on noussut Jönköpingissä suuressa roolissa oleva raskas liikenne. Se haastaa arjen turvallisuutta kylällä. Nurkan takana on laajentuva logistiikka-alan keskittymä: DHL, DB Schenker, IKEA ym. Jos tilaat tuotteen nettikaupasta, on mahdollisuus suuri sille, että tuote lähetetään Jönköpingistä ja, että se kulkeutuu Hörlen kylän lävitse. Tässä asiassa kunnalla ei ole mahdollisuutta suoraan vaikuttaa tilanteeseen. Kylää halkaiseva tie on valatie ja näin Trafikverketin (Väylävirasto) vastuulla. Kunta on ollut yhteydessä valtio virastoon ennen, eikä asiaan olla saatu vastakaikua. Nyt käynnistetään seuraava kierros, mutta tunteet eivät ole toiveikkaita.

Tässä onkin seuraava haaste – miten lisätä dialogia kunnan ja valtion virastojen välillä? Miten sovittaa paikallisten asukkaiden arjen tarpeita yhteen alueellisiin ja kansallisiin tavoitteisiin kasvusta? Yhtenä menetelmänä tähän on kehitetty maaseutuvaikutusten arviointi ja se nousi keskusteluun niin retkellä nro. 4 kuin Landsbygdriksdagenin muissa keskusteluissa. Ruotsissa tämä sisältyy eräiden virastojen tehtäviin, mutta Trafikverket ei (vielä) ole yksi niistä.

Ruotsalainen Landsbygdsriksdagen –tapahtuma järjestettiin 16. kerta. Tapahtuman järjestää Hela Sverige ska Leva, joka on maaseudun paikallistoimijoiden kattojärjestö. Tapahtuma toteutetaan laajassa yhteistyössä – tänä vuonna yli 60 tahon kanssa. Tapahtuma on nykyään yksi suurimmista eurooppalaisista maaseututapahtumista. Koronapandemian johdosta tätä tapahtumaa siirrettiin kahdella vuodella. Tapahtumaan osallistui myös joukko suomalaisia maaseututoimijoita blogin kirjoittaja mukaan lukien.