Puhtia Pohjois-Karjalan maaseudulle

Puhti-hanke luo edellytyksiä uudenlaiseen yrittäjyyteen ja toimeliaisuuteen maaseudulla

Puhti-hanke perustuu kolmen organisaation yhteistyöhön. Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia pyrkii tunnistamaan kehittyviä yritystoiminnan muotoja ja kuntakumppanuuksia maaseudun elinvoiman lähteenä. Maaseudun Sivistysliitto edistää ja vahvistaa yhteisöllisen yrittäjyyden verkostoja ja osaamista kokoamalla ja aktivoimalla maaseudun toimijoita.

Karelia-ammattikorkeakoulun tehtävänä hankkeessa on maaseudun elinkeinojen ja palvelutuotannon kehittäminen osana maaseudun elinvoimaisuutta. Karelia-ammattikorkeakoulu innovoi, ideoi, hakee toimivia malleja muualta sekä tukee uusien ja kestävien liiketoimintamuotojen käyttöönottoa. Hanke luo edellytyksiä uudenlaiseen yrittäjyyteen ja toimeliaisuuteen maaseudulla kolmen toimijan kumppanuudella, joka tuottaa kokonaisuudessaan enemmän puhtia maaseudulle kuin mihin yksittäiset organisaatiot pystyisivät.

Elinvoima muodostuu yritysten kilpailukyvystä ja kuntalaisten hyvinvoinnista

Viime aikoina on korostettu kuntien elinvoimatehtävän tärkeyttä kuntien perinteisten palveluiden tuottaja- ja elinkeinopolitiikan toteuttaja -roolien ohessa. Kunnissa onkin siirrytty elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan. Tästä syystä tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin Pohjois-Karjalan kuntien elinvoimaselvitys kartoittamaan kuntien elinvoimatyöskentelyn nykytilaa.

Tutkimuksen perusteella elinvoima muodostuu kunnan ja sen alueella toimivien yritysten kilpailukyvystä sekä vetovoimasta eli kuntalaisten hyvinvoinnista ja osallisuudesta. Kuntien elinvoiman syntyminen edellyttää laajan toimijaverkon yhteistyötä, jossa yritykset ja kolmas sektori ovat keskeisiä elinvoiman tuottajia. Näin ollen kuntien lisäksi lukuisat muut organisaatiot, mukaan lukien esimerkiksi ProAgria, seudulliset maatalouspalvelut, Maaseudun Sivistysliitto ja Leader-ryhmät, ovat yksittäisten kuntien elinvoimaisuuden kannalta keskeisessä roolissa. Pohjoiskarjalaisten kuntien elinvoima muodostuu yhteistyössä laajan toimijaverkon välillä, jossa varsinkin paikallisilla yrityksillä (kilpailukyky) ja kolmannella sektorilla (vetovoima) on korostunut rooli.

Pohjois-Karjalassa kunnat näkevät maaseudun ja maaseutuelinkeinot kuntansa vahvuuksina kilpailukyvyn kannalta sekä maatilatalouden osaksi laajempaa maaseutuyrittäjyyttä, joka ei eroa millään tavalla muusta yrittäjyydestä.

Koko kuntaorganisaation tulee edistää kunnan elinvoimaa

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että elinvoima on kuntatalouden kannalta keskeisessä asemassa. Siksi kuntien kannattaa kiinnittää huomiota elinvoiman kehittämiseen omiin vahvuuksiinsa nojaten, laajana useita politiikanaloja kattavana kokonaisuutena, joka läpileikkaa koko kuntaorganisaation ja osallistuttaa koko henkilöstön. Tulevaisuuteen suuntautuvan kunnan on suositeltavaa panostaa innovatiivisuuden edistämiseen niin kuntaorganisaationsa sisällä kuin alueen yrityksissäkin. Maaseutualueiden kehittämisessä korostuu paikkasidonnaisuuden sekä viestinnän avulla luotujen positiivisten mielikuvien tärkeys.

Puhtia Pohjois-Karjalaan – kuntien elinvoimaselvitys on ladattavissa täältä.