SAPE-hanke lisää ymmärrystä maaseudun ja kestävän kehityksen yhteyksistä

Yksi kestävän kehityksen periaatteista on, ettei ketään jätetä. Siksi on tärkeää, että myös meillä ymmärretään kestävyyden nykytila ja erot esimerkiksi väestöryhmien ja alueiden välillä. Kestävän kehityksen kysymykset ja tavoitteiden saavuttaminen voivat näyttää erilaisilta eri taustoja vasten tarkasteltuina.

Maaseudun näkökulma kestävään kehitykseen

E2 Tutkimuksen ja PTT:n yhteisessä SAPE-hankkeessa selvitetään maaseudun näkökulmaa kestävään kehitykseen. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä.

Kartoitamme hankkeessa kestävän kehityksen ilmenemistä muun muassa kylien kehittämissuunnitelmissa. Tärkeä havainto on jo tehty: vaikkei kestävä kehitys terminä olisi näkyvissä, monia ympäristöllistä, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä edistäviä asioita toteutetaan osana kylien toimintaa. Kylätalojen ja palvelujen ylläpito, roskien keruu ja kierrätys sekä nuorten työllistäminen kuuluvat kylien matkaan kohti kestävää ja sujuvaa arkea.

Pohdimme myös, miten maaseudun erityiskysymykset saataisiin paremmin näkyviin kestävän kehityksen kansallisiin suunnitelmiin ja toimintaohjelmiin. Entä mitkä olisivat keskeisiä tavoitteita ja edistymisen mittareita maaseudun kestävän kehityksen kannalta? Vuoden 2021 loppuun mennessä pystymme antamaan vastauksia moniin vielä auki oleviin kysymyksiin.

Tutkimuksessa myös naisnäkökulma

Tutkimme myös naisnäkökulmaa maaseudun kestävään kehitykseen. Monien selvitysten perusteella sukupuolijakauman vinoutuminen on erityisesti syrjäisen maaseudun keskeinen ongelma. Nuoria naisia lähtee koulutuksen ja työn perässä maaseudulta muualle, kun nuoret miehet ovat enemmän sidoksissa kotipaikkaansa maaseudulla. Tämä kehitys voi uhata maaseudun sosiaalisesti kestävää kehitystä.

Miten maaseudun houkuttelevuutta asuin- ja työpaikkana myös tytöille ja naisille voitaisiin vahvistaa? Tässä yhdistyvät maaseudun sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden kysymykset: onko töitä ja palveluja sekä edellytyksiä yrittäjyydelle? Vakiintuuko etätyö? Millainen asennemaailma on vallalla? Onko nuorilla ja naisilla tilaa osallistua päätöksentekoon? Joidenkin tutkimusten mukaan myös ympäristön tila on tärkeämpi naisille kuin miehille.

Näyttää kuitenkin siltä, että vain pieni osa alueiden tai maaseudun kehittämistoimista kohdennetaan erityisesti tytöille ja naisille tai että kehittämistoimia suunniteltaessa naisten ja miesten erilaiset toiveet ja tarpeet otettaisiin huomioon. Jos tavoitteita ja toimia ei ole sukupuolitettu, ei myöskään tietoa kehittämistoimien tuloksista voida jaotella sukupuolen mukaan.

Kainuun liiton ja MDI:n mainiossa Naisnäkökulmaa Kainuuseen -hankkeen raportissa todetaan, että sukupuolen yhteys työmarkkinoihin ja muuttoliikkeeseen on ollut tiedossa, mutta sitä ei ole otettu aluekehittämisessä tosissaan. Lisäksi sukupuoli on ollut sokea piste myös monessa alan tutkimuksessa. Siksi keskustelu esimerkiksi koulutuksen ja työmarkkinoiden eriytymisestä sukupuolen mukaan on jäänyt osin etäiseksi. Nyt on aika tehdä käännös.

Naiskysymyksen ja muiden maaseudun kestävän kehityksen aiheiden pohtiminen SAPE-hankkeessa jatkuu, ja kutsumme syksyllä alan toimijoita yhteisiin työpajoihin vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia.

Siirry tästä lukemaan hallituksen kestävyystiekartta.

Siirry tästä lukemaan Agenda2030 tiekarttatyöstä.