Ammatillisen koulutuksen tila ja tulevaisuus maaseutualueilla
Maakuntakeskusten ulkopuolella sijaitsevilla oppilaitosten toimipisteillä on merkitystä nuorten elämänvalinnoille ja tulevaisuudenmahdollisuuksille. Tämän lisäksi toimipisteillä on merkitystä alueellisten ja paikallisten työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten oppimisympäristöjen yhteiskehittäjinä (NAPPIS) -tutkimushankkeessa on tarkasteltu ammatillisen koulutuksen työelämässä tapahtuvan oppimisen ympäristöjä ja sitä, miten maaseudun pk-yrityksiin voidaan synnyttää laadukkaita oppimisympäristöjä.
Hankkeen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmella eri paikkakunnalla (Lappajärvi, Lieksa, Nivala) ammatillisten oppilaitosten henkilökuntaa, opettajia ja opiskelijoita sekä yhteistyöyrityksiä koskien työelämässä oppimista.
Menestyviä ja kasvuhaluisia yrityksiä sijaitsee kaikkialla Suomessa. Monilla maaseudulla toimivilla yrityksillä on ongelmia saada osaavaa työvoimaa ja yritykset kantavat erityisesti huolta työvoiman saannista tulevaisuudessa. Monille yrityksille sijainti maaseutukunnassa voi olla raaka-aineiden saannin, logistisen sijainnin tai esimerkiksi jo tehtyjen investointien vuoksi välttämätöntä.
Ammatillista koulutusta on sopeutettu viime vuosina säästötoimenpiteiden ja reformin avulla vastaamaan työtä tekevien ikäluokkien pienenemiseen sekä työelämää ravisteleviin muutoksiin kuten digitalisaatioon. Ratkaisuja on haettu tukemalla opiskelijoiden entistä yksilöllisempiä opintopolkuja sekä vastaamalla entistä joustavammin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Näitä molempia näkökulmia yhdistää työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääminen.
Maaseutualueilla sijaitsevilla ammatillisten oppilaitosten toimipisteillä ja työelämässä oppimisen ympäristöillä on merkitystä nuorten tulevaisuudenmahdollisuuksien sekä paikallisen elinkeinoelämän kannalta.
Hankkeen politiikkasuositukset ovat seuraava:
- Ammatillisten oppilaitosten toimipisteverkosto tulee pyrkiä säilyttämään nykytasolla. Maaseutualueilla sijaitsevilla ammatillisten oppilaitosten toimipisteillä ja työelämässä oppimisen ympäristöillä on merkitystä nuorten elämänvalintojen ja tulevaisuudenmahdollisuuksien sekä koulutuksen järjestäjien ja yritysten välisen yhteistyön kannalta.
- Uusista toimintamalleista tulee jakaa kokemuksia ja pyrkiä oppimaan hyvistä käytännöistä. Eri puolilla Suomea on maaseutualueilla kehittynyt ja kehittymässä koulutusyhteistyön uusia toimintamalleja
- Koulutusyhteistyön mallien tulee soveltua eri kokoisille ja eri aloilla toimiville yrityksille. Mahdollisimman monien yritysten tulee kyetä toimimaan työelämässä oppimisen ympäristöinä.
- Julkiset liikennepalvelut turvattava vähintään nykyisellä tasolla ja niin sanottujen kevytautojen tai hidasautojen käyttömahdollisuuksia edistettävä. Opiskelijan liikkuminen asuinpaikan, oppilaitoksen ja koulutustyöpaikkoina toimivien yritysten välillä ei saa muodostua esteeksi onnistuneelle työelämässä tapahtuvalle oppimiselle.
- Työpaikkaohjaajakoulutuksen saatavuutta tulee edistää yritysten näkökulmasta. Yrityksiä tulee motivoida kouluttamaan henkilöstöään työpaikkaohjaajiksi. Työelämässä oppimisen ympäristössä niveltyy koulussa opittu saumattomasti työpaikalla opittavaan, mikä edellyttää yrityksiltä aikaisempaa vahvempaa pedagogista osaamista .
- Digitaalisia oppimisympäristöjä tulee kehittää täydentämään lähiopetusta ja opettajan tai ohjaajan läsnäoloa. Nuoria ei voi jättää itsenäisen verkkoympäristöissä tapahtuvan opiskelun varaan.
- Yritysten ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä on vahvistettava sekä luotava uusia yhteistyömahdollisuuksia. Yrityksissä toivotaan tietoa eri koulutusalojen näkymistä ja siitä, mitä toiveita koulutuksen järjestäjillä on yritysten suuntaan.
- Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa opetuksen riittävä resursointi, opettajien ammatillisen osaamisen kehittyminen sekä kiinnittää huomiota opettajien työssä jaksamiseen. Opettajien työtaakka ei saa kasvaa liian suureksi tilanteessa, jossa opiskelijoiden oppimispolut ovat entistä yksilöllisempiä ja joustavia ja jossa ohjausta tapahtuu maantieteellisesti laajalle alueelle hajautuneessa yritysverkossa.
- Ammatilliseen koulutukseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota innovaatioympäristöjen näkökulmasta. Tarvitaan elinkeinojen kehittäjien ja yrittäjäjärjestöjen aktiivisuutta paikallisesti ja alueellisesti, jotta yhä useammat yritykset näkisivät koulutusyhteistyön tärkeänä kilpailuetuna. Ne yritykset, jotka tekevät strategista yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa, pärjäävät kilpailussa osaavasta työvoimasta. Oppilaitokset ovat myös yritysten innovaatiokumppaneita, sillä ne vahvistavat inhimillisiä voimavaroja sekä kiinnittävät osaamista yritysten toimintaympäristöön.
Lue politiikkasuositukset kokonaisuudessaan alta (nettikäyttöinen pdf).
Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 2020 NAPPIS
-
Suutari, Timo
Projektipäällikkö, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
-
Enbuska, Marja
Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti