Harvaan asuttujen alueiden merkitys kasvaa - päättäjille tarjolla päivitettyä tietoa alueesta

– Kehittämisstrategiaan on koottu keskeisimmät toimenpiteet, jotka tulisi toteuttaa, jotta harvaan asutun maaseudun potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä, kertoo Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtajana toimiva, Vaalan kunnanjohtaja, Tytti Määttä.

Harvaan asuttua maaseutua on 68 % Suomen pinta-alasta. Siellä sijaitsee valtaosa Suomen biotalouden ja kaivosteollisuuden raaka-aineista ja se on merkittävää matkailun ja virkistyskäytön aluetta.

Määtän mukaan Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen muista Pohjoismaista harvaan asuttujen alueiden kehittämisessä. Nyt jos koskaan päätöksenteossa tarvitaan harvaan asutun maaseudun nykypäivän olosuhteiden parempaa tuntemusta, hän korostaa.

– Norjassa malli on olemassa ja Ruotsissa suunnitellaan samaa. Harvaan asutun maaseudun kehittämiseksi tarvitaan myös Suomessa valtakunnallinen tahtotila. Verkostomme kannattaa lämpimästi parlamentaarisen työryhmän perustamista linjaamaan politiikkatoimenpiteitä alueen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä strategia antaa hyvän pohjan työryhmän työlle, Määttä toteaa.

– Strategia on ajassa tärkeä, sillä esimerkiksi Sitran viime syksyllä julkaistussa kiertotalouden tiekartassa perustana ovat pitkälti harvaan asutun maaseudun resurssit, kertoo Christell Åström, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri. Hän toteaa, että myös OECD:n julkaisemassa NSPA -raportissa korostetaan, että arktisten alueiden taloudellinen ja geopoliittinen merkitys kasvaa vahvasti jo lähitulevaisuudessa.

Tarja Lukkari toimii harvaan asutun maaseudun verkoston erityisasiantuntijana. Hän korostaa, että politiikkatoimenpiteiden negatiiviset vaikutukset ovat voimakkaimmat harvaan asutulla maaseudulla, jonka erityisolosuhteet on huomioitava valmistelussa kuten kasvupalvelulain valmistelussa ja sote-uudistuksessa.

– Saavutettavissa olevat palvelut ovat tärkeät sekä asumiselle että yrittämiselle harvaan asutulla alueella, Lukkari huomauttaa. Keskittämispolitiikan sijaan tulisi edistää hajautettuja malleja, joissa koko maan voimavarat otetaan käyttöön järkevästi ja kestävästi, Lukkari painottaa.

Harvaan asutun maaseudun verkosto haluaa uudistaa mielikuvan harvaan asutusta maaseudusta. Ilman osaavaa työvoimaa alueen resurssit jäävät hyödyntämättä. – Maaseudulla on pula osaavasta työvoimasta. Työvoiman liikkuvuus ja osaavan työvoiman saatavuus sekä investoinneille saatava rahoitus ovat olennaisia kysymyksiä alueella sijaitsevien yritysten kasvun ja tulevaisuuden kannalta, Määttä summaa.