Maaseutuparlamentti lunasti odotukset - maaseudusta keskusteltiin sen kaikissa merkityksissä

Maaseutuparlamentti.fiMaaseutuparlamentin ajankohtaiskeskusteluissa painotettiin muun muassa maaseudun monimuotoisuuden ja alueiden erilaisten tarpeiden parempaa tunnistamista yhteiskunnallisissa päätöksissä. Useassa ohjelmaosiossa nousi esiin ilmeinen tarve vahvistaa maaseututietoutta niin median, päättäjien kuin virkamiestenkin keskuudessa. Maaseutu mielletään ja käsitellään liian usein ja helposti homogeenisena tilana.

Maaseudulla syntyy hyviä uutisia

Tapahtuman videon välityksellä lauantaina avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä muistutti osallistujia maaseudun hyvistä uutisista.

– Lähes kaikissa harvaan asutun maaseudun maakunnissa yritysten liikevaihdon kehitys on ollut koko maan keskitasoa tai sitä parempaa kuluvana vuonna. Monet kasvun eväät, kuten puutuotteet, metalliteollisuus, elintarvikkeet ja matkailu ponnistavat suomalaiselta maaseudulta, totesi Leppä.

Maaseudun monimuotoisuuden tunnistaminen tärkeää

Syntymäpaikkakunnallaan vieraillut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti Maaseutukatsauksen 2017 (lue täältä) julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan, että hyvän maaseutu-politiikan tekeminen edellyttää maaseudun monipuolisuuden ymmärtämistä. Vehviläinen korosti puheessaan myös monipaikkaisuusilmiön tärkeyden ja tarpeen edetä kohti kaksoiskuntalaisuutta.

Kolmen vuoden välein tuotettava laaja Maaseutukatsaus on tarkoitettu taustatiedoksi yhteiskunnallisille päätöksentekijöille. Maaseutukatsauksen 2017 on tuottanut Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä TK-Evalin kanssa. Kirjoittamiseen on osallistunut kymmenen tutkijaa. Maaseutukatsauksen on päätoimittanut yliopistotutkija ja dosentti Maarit Sireni, Itä-Suomen yliopistosta.

Suomen eturivin päättäjille vahvat viestit

Maaseutuparlamentin sunnuntaiohjelman kohokohdaksi nousi Pauli Aalto-Setälän isännöimä Maaseutu-politiikan pyöreä pöytä -keskustelu. Korkeatasoiseen puhujakaartiin kuuluivat Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen, Luken maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen ja Sitran kiertotalouden avainalueen päällikkö Kari Herlevi. Asiantuntijakeskustelussa nostettiin esiin lähipalvelut ja koulutus, kiertotalous, digitalisaatio, monipaikkaisuus ja työvoiman saatavuus.

Kuntatason päättäjille toivottiin lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi ja läpinäkyvyyttä päätöksen-tekoon. Kyläkoulun jatkoa pohtivalle kunnalle Hilkka Vihinen antoi reseptin: Vaihtoehdoista täytyy hankkia mahdollisimman tarkat kustannuslaskelmat, ja lapsen arjen sujuvuudelle tulee määritellä hinta.

– Älkää sulkeko yhtäkään oppilaitosta, ennen kuin kouluverkosto on käsitelty kokonaisuutena, Vihinen vetosi.

Kansantalouden kannalta osaavan työvoiman pulaan maaseudulla löydettiin ratkaisuja niin monipaikkaisuudesta kuin maahanmuutosta. Harvoin ajatellaan että pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys eivät niinkään ole harvaan asutun maaseudun ongelmia, vaan siellä pula on osaavasta työvoimasta. Pyöreässä pöydässä todettiin, että maahanmuutto on Suomelle mahdollisuus ja välttämättömyys.

Mahdollisuus kuntaveron jakamiseen kuntien välillä ja muut kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät kysymykset puhutti panelisteja. Toimivat verkkoyhteydet irrottavat yhä useamman työn tietystä paikasta. Suomessa on yhtä monta vapaa-ajanasuntoa kuin YouTube-tiliä, noin puoli miljoonaa.

– Osa-aikaiset maaseudun asukkaat ovat pitkälti käyttämätön potentiaali, Elli Aaltonen huomautti.

Maaseutupoliittinen julkilausuman viestiä eteenpäin

Maaseutuparlamentin 2017 päätteeksi julkistettiin ensimmäinen yhteinen maaseutupoliittinen julkilausuma ”Mahdollistetaan menestyvä maaseutu” (lue tästä). Julkilausumassa painotetaan erityisesti erilaisten alueiden erityispiirteiden sekä monipaikkaisuuden huomioimista ja esiin tuomista ja näin eri alueille räätälöityjen ratkaisujen mahdollistamista; maaseutuvaikutukset selvittämistä ja huomioimista ennakoivasti päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa; maaseudun aineellisten voimavarojen hyödyntämistä kestävästi, vahvistaen alueen ja paikan toimintaympäristöä ja kunnioittaen toimijoita.

– Jokaisella organisaatiolla on tärkeä rooli julkilausuman viestin viemisessä paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen päätöksentekoon ja siinä, että tavoitteista syntyy konkreettisia tekoja, painottaa Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström.

Maaseutupolitiikan neuvosto esittelee julkilausuman kansallisille päättäjille ja europarlamen-taarikoille. Åström tähdentää, että suomalaista maaseutuviestiä viedään lokakuussa myös eurooppalaiseen maaseutuparlamenttiin, jossa muotoillaan maaseudun kehittämisen tulevaisuutta eurooppalaisella tasolla.

Maaseutuparlamentti -ohjelma toteutettiin laajassa yhteistyössä

Maaseutuparlamentin päävastuutahona toimii Maaseutupolitiikan neuvosto MANE. Pääjärjestäjät ovat yhteistyössä MANEn kanssa maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutu-verkosto, Suomen Kylätoiminta ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Pohjois-Savon kylät ry, joka on vastannut paikallisista ja alueellisista järjestelyistä.

Maaseutuparlamentti 2017 -ohjelmassa toteutettiin 16 erilaista kokopäivän retkeä Savossa, 34 työpajaa ja seminaaria, neljä ajankohtaiskeskustelua, valtakunnallisen kylätoiminnan palkitsemiset sekä Kumppanitori ja kaikille avoin Sadonkorjuutori, jossa vieraili kolmipäiväisen tapahtuman aikana osallistujien lisäksi reilu 1000 kävijää. Mukana ohjelmaa toteuttamassa oli yli 40 paikallisen tason ja valtakunnallisen tason ja eri alan organisaatiota.

Tapahtuman pääjärjestäjät lähettävät kaikille ohjelman toteuttamiseen osallistuneille organisaatioille, asiantuntijoille ja vapaaehtoisille lämpimät kiitokset.

Maaseutuparlamentti 2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Aineistoa:

• Maaseutupoliittinen julkilausuma: lue tästä
  
• Maaseutukatsaus 2017: lue tästä
  
• Maaseutukatsauksen 2017 kansalaiskyselyn yhteenvetoraportti: lue tästä
  
• Maaseutuparlamentin tallenteet ajankohtaiskeskusteluista julkaistaan viikolla 37 Maaseutupolitiikan verkoston youtube kanavalta. Maaseutupolitiikan pyöreä pöytä -keskustelu julkaistaan ensimmäisenä 11.9. Katso täältä.
• Keskustelun antia sosiaalisessa mediassa voi lukea aihetunnuksilla #maapuhuu #Maaseutuparlamentti
• Tapahtuman nettisivuilla Maaseutuparlamentti.fi kannattaa käydä lähiviikkojen ja syksyn aikana. Sivuille lisätään blogeja, kuvia ja retkikoosteita sekä työpajamateriaaleja.

Lisätietoa:

Christell Åström

tapahtuman emäntä, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri,

etunimi.sukunimi@mmm.fi, p. 0295 16 2030.

Antonia Husberg

tapahtuman tuottaja, Maaseutupolitiikan neuvoston hanke- ja viestintävastaava,

etunimi.sukunimi@mmm.fi, p. 0295 16 2033

Merja Kaija

Kyläasiamies, järjestelyt paikallisella ja alueellisella tasolla,

etunimi.sukunimi@pohjois-savonkylat.fi, p. 045 179 1070