Maaseutuvaikutusten arvioinnilla tehdään maaseutu näkyväksi päätöksenteossa, Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 2019:1

Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua ja maaseudulla asuu lähes kolmannes maamme väestöstä. Päätösten ja politiikkojen vaikutukset ovat maaseudulla usein erilaisia kuin keskuksissa johtuen pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta. Erilaisten muutosten vaikutukset näkyvät usein voimakkaimmin ja nopeimmin maaseudulla. Siksi on oleellista tarkastella, miten erilaiset päätökset vaikuttavat maaseudulla asuvien ja työskentelevien ihmisten olosuhteisiin ja sujuvaan arkeen. Maaseutuvaikutusten arviointi (vastedes MVA) on työkalu erilaisissa muutosprosesseissa hyödynnettäväksi.

Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluna maakuntauudistuksessa -hanke oli valtakunnallinen pilottihanke, joka toteutettiin maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa vuosina 2017 ja 2018. MVA-prosessit toteutettiin ennakkoarviointina kahdessa erilaisessa maakunnassa, Kainuussa ja Pirkanmaalla.

Hankkeen tavoitteena oli varmistaa osaltaan, että maakunta- ja sote-uudistuksessa huomioidaan muutosten vaikutukset asioihin, joilla on keskeinen merkitys maaseudun tulevaisuuteen, eli maaseudun palveluihin, elinvoimaan sekä demokratiaan, niin uudistuksen valmisteluvaiheessa kuin uusien maakuntien toiminnassa. Toisena tavoitteena oli MVA-työkalun kehittäminen ja sen käyttöönoton edistäminen. Pidemmän aikavälin pyrkimyksenä on, että MVA olisi normaali käytäntö päätöksenteossa.

Valtion tulee omassa työssään huomioida maaseutuvaikutusten arviointi. On tärkeää, että valtakunnalliset maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat ja päättäjät tulevat tietoisiksi maaseudun tarpeista ja huolenaiheista. Tämä edellyttää sekä yleistä että toimialakohtaista kohdennettua viestintää paikallisen tason, aluetason ja valtakunnan tason välillä. Uudistuksissa tulee varmistaa, että maakunnilla on mahdollisuus paikkaperustaiseen kehittämiseen ja toimintamallien rakentamiseen paikallisista ja alueellisista tarpeista ja mahdollisuuksista lähtien.

Hankkeen tuloksiin perustuvat politiikkasuosituket ovat seuraavat:

1. Maaseutuvaikutusten arvioinnin tulee olla osa maakunnan tehtävänä olevien palvelujen valmistelua, järjestämistä sekä annettujen palvelulupausten toteutumisen arviointia. Maakuntastrategian ja palvelustrategioiden seurannassa ja arvioinnissa tulee huomioida maaseutunäkökulma.
   
2. Valtion tulee omassa ohjaus- ja lainsäädäntötyössä toteuttaa ja edistää maaseutuvaikutusten arviointia. Valtion tulee varmistaa, että paikkaperustaisen kehittämisen mahdollisuudet on huomioitu lainsäädännössä ja ohjauksessa. Tällöin maakunnilla on mahdollisuus käyttää omiin olosuhteisiinsa sopivia ratkaisuja ja toimintatapoja.
   
3. Maaseutunäkökulma tulee kirjata läpileikkaavasti maakunnan kehittämistä ohjaaviin asiakirjoihin. Tavoitteena tulee olla, että erilaisilla maaseutualueilla toimivien yrittäjien, yritysten ja järjestöjen sekä asukkaiden tarpeet, resurssit ja näkökulmat huomioidaan kaikessa heitä koskevassa valmistelussa osana paikkaperustaista alueiden kehittämistä. Lisäksi tulee varmistaa, että maakunnilla on riittävät resurssit maaseudun kehittämistehtäviin. Palveluverkkojen rakentamisessa ja digitaalisten palveluiden kehittämisessä tulee huomioida erilaisten maaseutualueiden tarpeet ja haasteet.
   
4. Maakunnassa tulee olla eri sektoreiden toimijat yhteen kokoava laajaa maaseututyöryhmä, jossa ovat edustettuina viranhaltijoiden ja päättäjien lisäksi järjestöjen ja yksityisen sektorin toimijat. Maaseuturyhmä on asiantuntijaryhmä, jolle poliittisen päätöksenteon kautta annetaan selkeä mandaatti ja asema maakuntahallinnossa. Ryhmä laatii maaseutunäkökulman huomioimisesta lausuntoja poliittiseen päätöksentekoon ja voi osaltaan toteuttaa maaseutuvaikutusten arviointia muun muassa palveluiden saatavuuden ja toimivuuden seurannassa. Lausuntojen antamisesta ja niiden huomioimisesta päätöksenteossa tulee laatia selkeä ohjeistus.
   
5. Maakunnan tulee huolehtia demokratian toteutumisesta sekä yhteistyön ja sosiaalisen pääoman vahvistamisesta. Maakunnan päätöksenteossa on huolehdittava maakunnan kaikkien alueiden kehittämisestä ja niiden potentiaalin hyödyntämisestä. Maakunnissa on edistettävä etenkin harvaan asutun maaseudun ja reuna-alueiden asukkaiden ja yrittäjien kuulemista maakuntavaltuustossa sekä palvelujen suunnittelussa ja niiden toimivuuden seurannassa. Hallinnon tulee olla vuorovaikutteista ja asukkaat tulee ottaa mukaan erilaisilla osallistamisen menetelmillä suunnitteluprosessien alusta lähtien. Maakunnassa kehitetään ja otetaan rohkeasti käyttöön uusia kumppanuuden ja verkostotoiminnan muotoja, esimerkiksi kumppanuuspöytiä.
   
6. Maakunnan toiminnasta ja maaseutuvaikutusten arvioinnista tulee viestiä aktiivisesti, monikanavaisesti ja vuorovaikutteisesti. Maakunnan tulee olla maaseudulla läsnä palveluineen ja toimintoineen. Maaseutuvaikutusten arvioinnin prosessista, sen vaiheista ja osallistumismahdollisuuksista tulee viestiä eri kanavissa ja varmistaa, että erilaiset maaseudun toimijat, ml. järjestöt ja yksityisen sektorin toimijat, voivat osallistua MVA-prosessiin. Viestinnässä tulee huomioida myös eri ikäryhmät.
   
7. Maakunnan hankintoihin tulee luoda mekanismi, jolla paikalliset pienyritykset pääsevät mukaan maakunnan tarjouskilpailuihin ja sitä kautta palvelun tuottajiksi. Muun muassa tukipalveluiden, logistiikan ja ruokahuollon järjestelyissä on vahva liityntä maaseutuyritysten toimintaedellytyksiin. Esim. lähitorimalli, palveluneuvojien verkosto, on yksi keino antaa jalansijaa myös kolmannen sektorin toimijoille palveluntuottajina.
   

Lue koko politiikkasuositus -paperi alta (PDF).

Hankkeen loppuraportti (ml. Kainuun ja Pirkanmaan maakuntakohtaiset politiikkasuositukset) on luettavissa täältä (Kuntaliitto).

Kuva: Kainuun pilotti, Taina Väre, Kuntaliitto.