Parempaa elämää maaseudulle ja elinvoimaa alueille! MaalleKo -verkoston kunta- ja aluevaalinostoissa neljä kärkeä

MaalleKo-verkostohanke on yksi Maaseutupolitiikan neuvoston rahoittamista teemaverkostoista. Sen tehtävänä on tukea ja edistää maaseudun asuttavuutta, maaseudulla asumisen edellytyksiä ja houkuttelevuutta sekä uusien tulijoiden kotoutumista maaseutualueille. Maaseutua on Suomessa 95 % pinta-alasta ja siellä asuu 1,5 miljoonaa asukasta. Tämän lisäksi siellä asuu kausiluontoisesti laskentatavasta riippuen 2,4–2,9 miljoonaa vapaa-ajan asukasta. 

Verkoston teemoihin liittyen haluamme antaa kunta- ja aluevaaliehdokkaille sekä tuleville luottamushenkilöille vinkkejä hyvän elämän edistämiseksi maaseutualueilla neljän kärkiteeman alla (tarkemmin esitteessä): 

1. Turvataan palvelujen saavutettavuus asuinpaikasta riippumatta (aluevaalit)

• Huolehditaan palveluverkon uudistamisen yhteydessä, että sotepe-palvelut ovat aidosti saatavilla ja saavutettavissa koko hyvinvointialueella, myös sen reuna-alueilla.
• Huomioidaan linjattaessa fyysisestä palveluverkosta, että maaseutuväestö on keskimääräistä iäkkäämpää ja julkinen liikenne vähäistä tai olematonta. Myös sote-taksimatkojen saamisessa on haasteita.
• Huolehditaan siitä, että vanhuksilla on mahdollisuus asua lähellä läheisiään. Pyritään siihen, että jokaisessa kunnassa on ympärivuorokautisen asumisen palveluyksikkö.
• Huolehditaan palveluverkon osalta, että perhepalveluiden, äitiys- ja lastenneuvolan ja lastensuojelun saavutettavuus on sujuvaa.
• Digitaalisten palvelujen kehittäminen on hyvinvointialueiden palvelustrategioiden keskiössä. Harkitaan tarkkaan, mitä voidaan hoitaa etänä ja mitkä palvelut tulisi järjestää läsnäpalveluina. Tiedotetaan ja huomioidaan digitaalisten palvelujen kehittämisen yhteydessä digitaalisen infran alueellinen tilanne sekä varmistetaan tarvittavan digituen saatavuus.
• Otetaan maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) osaksi hyvinvointialueiden päätöksentekoa palveluverkkoa koskevissa esityksissä ja päätöksissä.

2. Lähikoulu on lapsen oikeus (kuntavaalit)

• Kouluverkko on kokonaisuus. Yläkoulut ja lukiot käyttävät usein yhteisiä henkilöresursseja, jolloin esimerkiksi lukioverkon harveneminen heikentää yläkoulujen mahdollisuuksia saada opetusresursseja. Huomioidaan tämä kouluverkkoa koskevissa päätöksissä.

• Otetaan lapsivaikutusten arviointi (LAVA) sekä maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) osaksi kuntien päätöksentekoa kouluverkkoa koskevissa esityksissä ja päätöksissä.
• Kouluista ei voi puhua vain kulueränä. Kouluverkolla on vaikutuksia koko kunnan elinvoimaan. Huomioidaan kouluverkkopäätöksissä koulujen elinvoima- ja kerrannaisvaikutukset.
• Tällä hetkellä Opetushallituksen linjausten mukaisesti koulumatka odotuksineen saa kestää alakoululaisilla enintään 2,5 h ja yläkoululaisilla (yli 13 v) 3 h päivässä. EU:n suositus lasten koulumatkojen osalta on kuitenkin 1,5 h/alakoululaiset ja 2,5 h/yläkoululaiset. Linjataan kunnissa koulumatkoista EU-suositusten mukaisesti ja selkeytetään koulumatkan laskemisen perusteita: koulumatka käynnistyy lapsen lähtiessä kotoa ja päättyy koulun alkaessa. Hyviä päätöksentekoa tukevia kysymyksiä koulumatkoihin liittyen löytyy: Koulukuljetusten kysymysluettelo
• Tehdään kunnissa vaikuttamistyötä pienkoululisän saamiseksi takaisin. Aiemmin kunnissa käytössä ollut pienkoululisä tuki lasten lähikoulujen säilymistä.

3. Houkutellaan uusilla ja monimuotoisilla asumismahdollisuuksilla uusia asukkaita kuntaan (kuntavaalit)

• Mahdollistetaan ja sujuvoitetaan kunnassa lupamenettelyjä kesämökkien muuttamiseksi vakituisiksi asunnoiksi. Noin joka kolmannessa (67) Suomen kunnassa on jo enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisessa asuinkäytössä olevia asuntoja (Tilastokeskus 2022). Käytännössä erityisesti maaseutualueilla vapaa-ajan asuminen moninkertaistaa useiden kuntien asukasmäärän kesäkaudella. Monipaikkaiset ovat myös potentiaalinen muuttajaryhmä.
• Tuetaan kaavoitus-, lupa- ja palveluratkaisuilla kylien säilymistä ja kehittymistä vetovoimaisina asuinalueina.
• Erilaiset asumisratkaisut, kuten pienet ja siirrettävät kodit, ovat tulevaisuuden asumista ja samalla maaseudulle rakentamisen ja muuttamisen vetovoimatekijöitä. Tarjotaan ja kehitetään kunnissa tämänkaltaisia asumismahdollisuuksia.
• Kehitetään myös vuokra-asumisen mahdollisuuksia maaseutualueilla. Moni maallemuuttoa suunnitteleva ei halua heti ostaa tai rakentaa asuntoa vaan alkuun kokeilla maaseudulla asumista.

4. Osallisuudella ja yhteiskehittämisellä parempia päätöksiä ja palveluja (kunta- ja aluevaalit)

• Otetaan maaseutuvaikutusten arviointi aidosti osallistavana menetelmänä käyttöön kunnissa ja hyvinvointialueilla.
• Jalkaudutaan päättäjinä kyliin ja asuinalueille kuulemaan ja keskustelemaan asukkaiden kanssa ajankohtaisista päätöksenteon alla olevista asioista.
• Erilaisilla aitoa osallisuutta ja vuoropuhelua luovilla rakenteilla ja toimintamalleilla voidaan kerätä tärkeä kokemustietoa asukkailta sekä luoda edellytyksiä aidolle yhteiskehittämiselle. Ei pelätä asukkaan mielipidettä vaan ymmärretään sen tuoma lisäarvo.
• Turvataan kansalaisjärjestöjen ja paikallisten yhdistysten rahoitus ja toiminta kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta tuottaa hyvinvointia ja paikkaa harvenevaa palveluverkkoa. Siihen osoitetut eurot tulevat moninkertaisina takaisin.